Olipa se kokemus!

Olen tutustunut muutamiin länsirannikon ja Pohjanmaan kaupunkeihin, etsien sopivaa paikkakuntaa uudelle mahdolliselle toimipisteellemme. Tänään oli yhden tutustumisen vuoro. Ja koska työvoima ja sen saatavuus on tärkeässä osassa toimintaamme, oli minulla sovittuna tapaaminen myös paikallisen TE-keskuksen kanssa. Luonnollisestikin.

TE-keskuksen edustajan tapaaminen lähti liikkeelle varsin oudoissa tunnelmissa. Istuimme pöytään ja olin valmistautunut esittelemään itseni ja Moment Groupin, ja meille tärkeät tavoitteet ja yksityiskohdat uuden mahdollisen toimipisteen synnyttämisen osalta. Ajattelin myös kertoa millaista asiakaspalvelutyötä tulevassa kohteessa tultaisiin tekemään ja myös tähän liittyen parhaan mahdollisen työntekijän profiilia voisimme sitä kautta hieman haarukoida, sekä arvioida sitä tietoa alueen työttömyystilastoonkin. Kertoa arvoistamme, kulttuuristamme ja myös kuvata lyhyesti työehtojamme. Esittelyni sijaan alkoi se hämmentävä osuus, jota vieläkin kummastelen. Kyseessä kun ei ollut yksityinen henkilö vaan virallisen tahon edustaja.

TE-keskuksen edustaja, itseasiassa alueen vastaava henkilö, aloitti tykityksen, jonka seurauksena kuvittelin jo hetken olevanikin rekrytointikoulutusta väärin käyttävä työnantajan edustaja, vain telemarkkinointityötä tarjoamassa, vain tehdyistä kaupoista palkkaa maksava, työoloista vähät välittävä ja muutenkin kaiken kaikkiaan ei-toivottu työnantaja heidän alueellensa sekä heidän vapaana oleville työttömille työntekijöille. Tovin hämmästyksissäni kuuntelin silmät pyöreinä ja ihmettelin mitä tässä oikein tapahtuu, mutta rajansa kaikella, jopa minulla, ja päätin keskeyttää suoraan sanoen asiattoman ja oudon “keskustelun”. Kerroin lyhykäisyydessään mitä ME etsimme, mitä me haluamme ja ennenkaikkea mitä meillä on tarjota, josta hänellä selkeästikin oli varsin puutteellinen ja virheellinen käsitys. Pahoittelin myös sitä, että hänelle TE-keskuksen edustajana oli syntynyt kovin synkkä mielikuva kaikista contact center alan työnantajista ja tehtävästä työstä. Olipa pysäyttävä, hämmentävä kokemus.

Olen ennenkin sanonut, että alan maineen eteen on paljon työtä tehtävänä. Onneksi emme ole yksin tämän asian äärellä, vaan monelle muullekin koko asiakaspalvelutyön ja myös myyntityön profiilin ja maineen nostaminen on yksi isoista tavoitteista. Eikä se ole helppoa, tunnustan. Mutta tänään valkeni myös se, että yksi merkittävä työmme kohde tulisi olla myös erilaiset viranomaistahot – jos näin synkkä ja negatiivinen mielikuva on koko contact center alasta, on todellakin syytä tehdä jotain. Tutustukaa toimintaamme, tulkaa käymään tiloissamme, jutelkaa ihmistemme kanssa!

Loppujen lopuksi tapaamisemme lähti sujumaan oikeaa polkua pitkin ja uskoakseni tässä kunnassa syntyi nyt mielikuva siitä, että alamme voisi olla heillekin merkittävä työllistäjä ja ennenkaikkea me työnantajana, joka hoitaa velvollisuutensa kunnialla ja tekee myös työtä sen eteen, että työpaikassa voisi viihtyä. Nähtäväksi jää, olemmeko me sitä mieltä, että tämä kunta on oikea valinta. Ennakkoasenteet ovat vahvassa, huonot kokemukset eivät helposti unohdu. Mutta suvaitsevaisuutta ja positiivisempaa lähtöasennetta tässäkin kentässä kyllä tarvitaan. Vain sitä kautta Suomi saadaan nousuun.

Ja ehkä tästä päivästä voi nyt todeta, että yhtä kokemusta taas viisaampana.

 

Advertisements