Mulle on itselleni aina ollut varsin selvää, että kilpailijoista ei puhuta a)paskaa b)moitita heidän tekemistään. Se on ollut itselleni luontainen, moraalinen valinta, joka on kyllä pitänyt linjansa – uskaltaisin väittää että jopa 100 prosenttisesti. Olen kokenut, että itselleni voittaminen tai menestyminen puhtaalla omalla tunnolla on mukavampaa kuin käyttäen kaikki mahdolliset likaisetkin keinot. Siitä valinnasta voin edelleen olla itse ylpeä. Kuulun myös sellaiseen ihmiskuntaan, joka voi todeta ääneen kilpailijasta positiivisia asioita.
Teen suhteellisen paljon asiakas- tai myyntityötä ja on päivän selvää, että myyntityössä sitä häntää pitää itse nostaa – harvoin sitä kukaan muu tekee puolestasi. Minusta on aivan oikein, että voi korostaa – itseasiassa, tietenkin pitää korostaa omia vahvuuksiaan, kertoa niitä omia kilpailuvalttejaan ja kilpailuetuja suhteessa muihin, siitähän vertailutilanteessa on kyse! Tehdä asiat selväksi oman tekemisen kautta, kertoen niistä suurella ylpeydellä! Vertailutilannetta ei tulisi koskaan voittaa kertoen kilpailijoista ikäviä tarinoita, vielä katalampaa – keksiä niitä.
Ja saman aikaisesti, kaikessa sinisilmäisyydessään, sitä tulee havaittua, että vaikka näin itse toimii, tälläisiä arvovalintoja minä teen ja yritän tietysti vaalia, että koko organisaationi voisi toimia kutakuinkin samojen valintojen puitteissa, ratsastetaan omin vahvuuksin ei muiden heikkouksin – MUTTA kuinka se sitten tulekaan – kerta toisensa jälkeen – kuin märkä rätti kasvoille, kun kuulee kilpailijan puhuvan aivan jonnin joutavaa paskaa, vääristelevän asioita ja vain tarkoituksenaan, totta kai, voittaa hyväuskoisen uuden asiakkaan luottamus ja arvostus. Kuinka väärin perustein se tehdäänkään – voittaa luottamus ja arvostus valheella.. Kun sen saman asian voisi tehdä myös rehellisyydellä olemalla vain yksinkertaisesti muita parempi ja kertomalla siitä. Se olisi todellisuudessa jokaisen etu, myös koko alan.
Olen miettinyt mistä tälläinen johtuu? Tietenkin halu menestyä, suuri halu voittaa on yksi selittävä tekijä. Keinoja kaihtamatta mennään päämäärään, välittämättä mistään muusta. Samalla kokemattomuus ja tietynlainen tyhmyys ovat myös tämän ilmiön takana – ei nähdä nenäänsä pidemmälle. Halutaan vain korostaa omaa erinomaisuuttaan – narsistisestikin. Ja mikä olennaisinta, oma arvomaailma ja eettiset valinnat antavat sen myöden. Aina välttämättä yrityksen arvomaailma ei tähän taipuisi. Kuvitellaan, että tälläinen toiminta ei tulisi päivän valoon tai että tälläinen toiminta olisi vain yrityksen ja oman edun mukaista.
Käännä tälläinenkin omaksi vahvuudeksi. Voita luottamus ja arvostus omin voimin, omin rehellisin keinoin! Se on hyvä arvomaailman valinta, joka pitkällä aikavälillä kääntyy voitoksesi, vaikka joskus joutuisit tappion karvasta kalkkia tämän vuoksi nielemäänkin. Ihannoin myös Zapposin kaltaista toimintaa, jossa asiakas jopa saatettiin ohjata suoraan kilpailujan syliin, jos oma palvelu ei tarpeeseen parhaalla tavalla taipunut. Ei myyty väkisin keinoja kaihtamatta omaa palvelua vaan ohjattiin asiakas sinne, missä asiakas sai parhaan lopputuloksen. Ja mitä tapahtui? Asiakas palasi takaisin Zapposiin, koska koki rehellisyyttä, suurta tyydytystä asian ratkaisuun ja luottamusta – halusi kiittää palaamalla takaisin Zapposin luukulle. Ja kuka voi väittää ettei tällä olisi lopultakin se suurin merkitys?