Siirry suoraan sisältöön

Tarvitseeko hallitusjäsen perehdytystä?

Kun hallitus saa uuden tai uusia jäseniä, kuinka olennaista on perehdyttäminen yhtiön tilaan ja hallitustyöskentelyn pelisääntöihin? Voisiko tähän lyhykäisyydessään todeta, että se on hyvän hallitustyöskentelyn peruspilari. Kukaan ei ole seppä syntyessään. On selvää, että kokenut hallitusammattilainen voi toki saada kiinni hyvinkin nopeasti ”asian ytimestä”, mutta asianmukainen perehdyttäminen antaa mahdollisuuden hypätä kelkkaan täysillä mukaan jo ensimmäisestä kokouksesta lähtien. se myös nopeuttaa hallitusjäsenen roolia eli tuottaa lisäarvoa yritykselle ja sen omistajille. Perehdyttämisellä voidaan välttää luulotaudin aiheuttamia oireita; hallitustyöskentelyssäkään ei ole hyvä luulla, on kaikille parempi, että tietää.

Ei voi väheksyä hallitustyöskentelyssäkään ihmissuhteita, hallitusjäsenen kyvykkyyttä ymmärtää ja tunnistaa avainhenkilöt, toimivan johdon ja tietysti toimitusjohtajan vahvuuksia, vastuualueita ja sitä kautta koko yhtiön käytössä olevaa merkityksellistä ”henkistä pääomaa”. Tutustumalla toimivaan johtoon, ymmärtää myös yrityksen kulttuuria ja arvoja, kokonaisuudessaan vallitsevaa toimintakulttuuria. Helpoitenhan tämäkin onnistuu vuorovaikuttamalla ja käyttämällä avainhenkilöiden kanssa hieman aikaa tarpeen vaatimalla tavalla.

Omistajastrategian merkitys hallitustyöskentelyssä on suuri, miten hallitusjäsen voi muuten vaalia omistajien tahtotilaa, yhtiön etua, ellei omistajastrategiaa ole kirjoitettu jollain tavalla auki? Se pitää olla jokaisen hallitusjäsenen tiedossa. Varsin välttämätöntä on myös perehtyä strategiaan ja visioon – mihin laivaa ollaan suuntaamassa. Liiketoiminnan ydin ja yrityksen koko sen hetkinen tila menestystekijöineen sekä heikkouksineen on myös perehdytyksen listalla, kukin yhtiö ja sen uusi jäsen heidän vaatimallaan tavalla. On hyvä, jos hallitusjäsen voi myös itse käyttää ”omaa aikaansa” markkinaan ja kilpailukenttään tutustumiseen, se antaa varmasti paremmat valmiudet tuottaa parasta mahdollista lisäarvoa hallituksessa.

Nostan myös esiin yhteisen hallitustyöskentelykäytännön läpi käymisen. On turhaa hukata arvokkaita hallituskokouksia siihen, että materiaaleja ei ole vastaanotettu etukäteen tai hallituksen kokoustapa on epäselvä tai osallistujille muutoin sekava. Puheenjohtajilla on aina myös omat tavat toimia ja heillä odotusarvot muille jäsenille – nekin on hyvä selkiyttää ja selventää tiedoksi kaikille osapuolille – puhutaan heti alusta alkaen samaa kieltä. Perusasiat haltuun, ja päästään täysillä vauhtiin mukaan.

Minulla on yleisestä keskustelusta jäänyt tuntuma, että hallitusjäsenen perehdyttämisessä on vielä laajalti parantamisen varaa. Oletetaan, että ammattilainen on aina ammattilainen ja perehdytys ei olisi tarpeen. Oletus on varsin huono ratkaisu tässäkin asiassa.  Tämä perehdytyksen merkitys voisi olla yhtenä aihealueena vallan mainiossa HHJ-kurssissakin tai HHJ-PJ-kurssissakin (toimituksen huomio; ellei jo nykyään olekin).

Hallitustyöskentelyn laadukkuus ei rakennu pelkästään juridiikasta, ammattiosaamisesta tai hallinnollisista ohjeista. Laadukkuus syntyy hyvästä vuorovaikuttamisesta, monipuolisista kannanotoista ja näkemyksistä sekä päätöksentekokyvystä. Hallitus, joka ei kykene muodostomaan päätöksiä on turha hallitus.

Kaikille erinomaista hallitustyöskentely kesää(kin)!