Notice: Funktiota _load_textdomain_just_in_time kutsuttiin väärin. Käännöksen nimialueen neve lataus käynnistettiin liian aikaisin. Tämä viittaa yleensä jostakin lisäosan tai teeman koodista, joka on käynnissä liian aikaisin. Käännökset tulee ladata toiminnolla init tai myöhemmin. Lisätietoja: Debugging in WordPress. (Tämä viesti lisättiin versioon 6.7.0.) in /home/piapursi/public_html/wp-includes/functions.php on line 6114
Pia Pursiainen
Siirry suoraan sisältöön

Kirjoitin taannoin yksinäisestä sudesta, toimitusjohtajasta. Viittasin jo silloin, että eihän se aivan yksinpuurtamista ole, tarvitaan monia mukaan onnistuneeseen lopputulokseen. Yksi merkittävä ryhmä toimitusjohtajalle on johtoryhmä. Johtoryhmä on siitä veikeä ryhmittymä, että sellaista ns virallista juridista vastuuta ei toiminnasta ole – siis samalla tavalla ajateltuna kuin hallituksella ja toimitusjohtajalla on. Ja sitten kun taas ajatellaan, kuinka olennaisia asioita johtoryhmän jäsenet työssään hoitavat, organisoivat ja johtavat, tätä asetelmaa voi tietysti kukin kyseenalaistaa. Johtoryhmätyöskentelyä ei muutoinkaan määritellä kovinkaan yleisvirallisesti ”missään”, olkoonkin että moni julkisesti noteerattu yhtiö oman hallinnointikoodinsa kautta sen määrittelyn joutuukin tekemään.

Olen kuullut suuremmistakin yhtiöistä, jotka toimivat ilman johtoryhmää. Varmasti mahdollista, kukin valitkoon tapansa. Mutta oman kokemukseni mukaan – myös niiltä kavereilta kuultuna – johtoryhmä koetaan toimitusjohtajan tärkeimmäksi keinoksi toimittaa sitä toimitusta mitä hallitus on antanut kulloinkin tehtäväksi. Tämän annetun tehtävän toimittaminen harvoin on yksin toimitusjohtajan show. Koska johtoryhmä on tärkeä toimitusjohtajan työn onnistumiselle, on varsin usein nähty kuinka uusi valittu toimitusjohtaja muodostaa varsin nopeasti itselleen mieleisensä johtoryhmän. Yrityksen epäonnistumisen hetkissä on tietenkin hallituksen arvioitavana löytyykö ”pääsyy” toimitusjohtajasta vai lähdetäänkö asiaa ratkomaan muita reittejä pitkin. Hallituksen ja toimitusjohtajuuden suhde onkin siinä mielessä minusta suoraviivainen ja jollain tapaa jopa samasta syystä oudosti levollinen – luottamusta mitataan vaikka päivittäin, ja jos se rakoilee, on kaikilla osapuolilla selkästi tiedossa vaihtoehdot. Se on selkeää ja mutkatonta, jopa kaikessa vaikeudessaan.

Johtoryhmä muodostuu parhaimmillaan riittävän erilaisista ihmisistä, niin persoonaltaan kuin osaamisalueeltankin. Johtoryhmässä tulee olla edustettuna yrityksen strategialle tärkeää osaamista ja riittävän laajalla alalla, mutta siltikään kaikkea osaamista ei johtoryhmästäkään tarvitse löytyä! Johtoryhmän jäsenten tulee olla riittävän erilaisia, mutta silti riittävän samanlaisia. Toimitusjohtajalle ja johtoryhmälle tärkein punainen lanka on uskoa samaan tulevaisuuteen. Johtoryhmän tulee kulkea yhtenä tasaisena linjana läpi haasteiden ja vaikeiden tilanteiden, kohdata onnistumiset kohti tavoitteita. Jos ryhmä ei usko tavoitteisiin tai yhteiseen määränpäähän, se ei voi johtaa koko rykmenttiä ryhti suorassa kohti yhteistä maalia. Sillä tavoin linja rakoilee, repeilee ja lopulta kaatuu. Johtoryhmällä ja toimitusjohtajalla ei voi olla kuin yksi maali, yhteinen.

Niinkuin missä tahansa muussakin asiassa, luottamus ja avoimuus nousee merkittävään osaan. Miten luottaa siihen mitä sanotaan? Miten luottaa siihen mitä luvataan? Miten luottaa, että kerrotaan, kun on sen tiedon aika? Vastaus on helppo, toteutus vaikea; ei puheet, vaan ne teot.

Taannoin facebookissa oli mielenkiintoinen keskusteluketju johtoryhmien konsulteista – tietysti hyvistä sellaisista. Keskusteluun tupsahti toinen toistaan pätevämpiä ja huipumpia osaajia. Mietin, että tällä konsultti määrällä Suomi on täynnä huippuja johtoryhmiä. Onko? Ilmianna sellainen! Mikä ominaisuus tekee johtoryhmästä sinun mielestäsi huipun?