Olipa kerran luottamus

Luottamus, valtava asia millä tahansa elämän osa-alueella. Se ansaitaan ja voitetaan, sitä ei voi vain ottaa tai antaa. Kun se menetetään, uudelleen rakentaminen kestää pitkään, josko rakentuu enää milloinkaan takaisin.

“Vain hyvän luottamuksen päälle voi rakentua voittajatiimi”

Itse kohtasin viimeksi isolla kädellä luottamuksen merkityksen harrastukseni parissa. Sinällään tämän voimaannuttavan kokemuksen kautta ymmärsin, että näin se toimii työelämässäkin – koko symbioosissa, ei vain jollain tietyllä roolituksella. On aivan yhtä tärkeää, että luottamussuhde on kunnossa suhteessa työntekijään, työnantajaan ja asiakkaisiin sekä muihin olennaisiin sidosryhmiin. Vain hyvän luottamuksen päälle voi rakentua voittajatiimi, joka ei haavoitu ensimmäisen epäkohdan tai ristiriidan tullen!

Niin, mitä minulle tapahtui? Olen potenut selkävaivoja pienissä määrin jo vuosia. Luonut mielikuvia ja myös kokemusperäisiä hetkiä niistä tapahtumista, jotka ovat tuoneet isoimmat tuskanhetket. Tietyt asennot ja liikkeet ovat jättäneet jälkensä henkiselle puolelle. Alkuvuodesta saakka olen treenannut personal trainerin kanssa, hakenut lihaskuntoharjoitteilla parempaa elämänlaatua. Harjoitukset ovat pikku hiljaa koventuneet, vaatimustaso noussut – aivan oikein.

“.. vaikean hetken edessä minulla oli Luottopeluri vieressä, joka tuki, kannusti ja oli läsnä”

Tuli eteen maastavetoharjoitus, joka herätti valtavan epäluulon. Asento, josta tuli mieleeni viimeisin kivulias noidannuoleni. Pelon sekaisin tuntein kuitenkin kokeilin tyhjää tankoa ja liikerataa. Onnistui. Painoja lisättiin. Jännitti, kokeilin, onnistui. Vielä kerran lisättiin painoja, iski pieni pakokauhu – katsoin personal traineria, joka vakuutti rauhallisin sanoin, että pystyn siihen ja selkä kestää sen hienosti. Huomasin sanoneeni sen mitä tunsin aidosti: ” Jos olisit joku muu, en tekisi tätä, mutta luotan sinuun ja teen.”.Kiitos Pro-Energy ja Petteri Avola!

Tein, onnistuin, voitin!! Miksi? Koska vaikean hetken edessä minulla oli Luottopeluri vieressä, joka tuki, kannusti ja oli läsnä. Mitä muuta työelämässäkään voisi toivoa?

 

Advertisements