Siirry suoraan sisältöön

Hallituksen arviointi

Olen yrittänyt etsiä tietoa kuinka paljon suomalaisten pk-yritysten hallituksissa tehdään säännöllistä hallitustyöskentelyn arviointia, en ole löytänyt asiasta faktista lukua. Se perinteinen perstuntuma on, että arviointi ei ole ihan niin aktiivisessa käytössä kuin voisi olla. Mikä se arvioinnin tarkoitus tai päämäärä sitten on? Niinkuin kaikessa toiminnassa myös hallitustyöskentelyssä pitäisi pystyä arvioimaan ja mittamaan työn onnistumista ja ennenkaikkea löytää niitä kehittämiskohteita ja parantamisen paikkoja, jotta tulokset olisivat entistäkin parempia. Kehittämisestä, toiminnan parantamisesta hallitusarvioinnissakin on kyse.

Organisaatioden toimintaa mitataan nykypäivänä monin eri tavoin, on mittareita, on tuloskortteja, erilaisia tutkimuksia ja arviointeja. Milloin mitataan henkilöstöä milloin prosesseja tai ilmapiiriä, muistetaan myös kysyä asioita asiakasrajapinnasta. Kaikki toinen toistaan tärkeämpiä, kaikissa sama päämäärä; miten toimisimme entistäkin tehokkaammin ja paremmin. Väitän, että hallitustyöskentelyn arviointi ei kohtaa ihan samalaista kulttuuria. Hallitustyöskentely on toki vastuullista ja läpinäkyvää omistajien suuntaan, mutta näytteleekö se vielä liian suojattua toimintaelintä, jonka työskentelytapoja tai tehokkuutta ei ole soveliasta mitata tai arvioida? Omistajat ja yhtiökokous mittaa luottamusta ja arvioi toimintaa – sekö riittää?  Tulos tai ulos -toiminta on tietysti tehokas tapa toimia, mutta väittäisin, että pitkäjänteisempi, mittaava ja kehittävä ote toimii myös hallituksessa paremmin ja palvelee osakkeenomistajia pitkässä juoksussa tuloksekkaammin. Eikä arviointi siltikään poissulje tulos tai ulos vaihtoehtoa, joka on itseasiassa minusta täysin terve ja suoraselkäinen mahdollisuus!

Kun yrityksellä menee hyvin, harva epäröi hallituksen toiminnan laadukkuutta – tuskin tällöin epäilyksen valoon joutuu toimitusjohtajakaan. Kun asiat lähtevät heikommalle reitille, on useimmiten ensimmäisessä ristitulessa toimitusjohtaja – luonnollisestikin ja toki ”ansaitusti”. Yhtään väheksymättä toimitusjohtajan onnistumisia tai epäonnistumisia, silti väitän, että säännöllinen hallitustyöskentelyn arviointi voisi ennaltaehkäistä monia ongelmia tulevaisuudessa, parantaa yrityksen iskukykyä ja rakentaa loistavan pohjan toimitusjohtajankin työsarkaan.

Kuka voi kiistää, että yrityksen menestymisen ja strategian arvioinnin, yrityksen tavoitteiden, mahdollisuuksien ja riskien arvioinnin, operatiivisen johdon arvionnin tai hallituksen kokoonpanon, hallituksen työskentely- ja toimintatapojen arvioinnin merkitys olisi yritykselle vähäinen? Lista on vakuuttava, sillä on yhteinen nimittäjä: hallitustyöskentely.

 

Ps. Artikkelin kuva on sivustolta kuviasuomesta.fi ja sen on ottanut Laura Ekman.