Päivän posti

Lopetin kesällä paperisen Aamulehden tilauksen. Tuntuihan se aluksi hieman oudolta, mutta digilehden käyttöliittymä ja käytettävyys ovat niin erinomaisia, että paperista lehteä ei meidän perheessä kaivattu oikeastaan juuri ollenkaan. Saunan pesän sytyttäminen on vähän hankalaa digiversiolla, mutta yritetään keksiä siihen joku muu keino. Eikä onneksi ole koiranpentuakaan talossa, jolloin sanomalehden tarve olisi suurimmillaan.

Päiväpostin jakaminen on ollut uutisotsikoissa jälleen kerran. Meneekö muutos kolmipäiväiseen postinjakamiseen läpi, sitä ei vielä tiedetä – tai ainakaan minä en tiedä. Omaa elämääni postin jakamisen muuttaminen harvemmaksi ei muuttaisi oikeastaan mitenkään, tuskin edes huomaisin muutosta. Olen jo pitkään pyrkinyt siihen, että kaikki laskut tulevat sähköisessä muodossa eikä paperikirjeitäkään ole juuri näkynyt – ei ainakaan sellaisia mihin tulisi reagoida yhden tai kahden päivän aikamääreellä. Postikortteja silloin tällöin tulee – viimeksi kummitytöltä Uudesta-Seelannista, mutta sekin saapui seuraavana päivänä, kun matkaajat olivat jo kotiutuneet. Ei siis kovin akuuttia, joskin toki iloista postia. Mahdollisesti aikakausi- ja muiden jaettavien lehtien osalta tämä voi toki olla liiketoiminnallisesti merkittävä muutos (muiden muutosten lisäksi), mutta ovatko nekään nyt niin päivän päälle tippuvatko laatikkoon maanantaina vai tiistaina?

Toimistolle kesälomalta palatessani paperista postia ei juurikaan ollut tullut. Muutama hassu mainosposti ja jotain muuta ei-niin-kiireellistä. Minusta tuntuu, että digitaaliseen maailmaan siirtyminen on tapahtunut jo niin vahvasti, että perinteistä postinjakoa ei enää pidetä kovinkaan kriittisenä. Sen sijaan, jos olisin kuukauden pitänyt sähköisiä kanavia lukematta, olisi se tuntunut melko mahdottomalta ajatukselta! Uskon, että tulevaisuudessa perinteiseen jakoon jäävätkin vain entistä isommissa määrin erilaiset paketit ja lähetykset, joita ei voi digi-muodossa toimittaa – paitsi sitten, kun 3D-tulostus ottaa askeleen lähemmäksi kansalaisia ja tulostusmahdollisuuksia tulee lähiSiwoihin, toimistoihin tai jopa koteihin.

En keksi yhtäkään käytännön syytä miksi Posti ei voisi siirtyä kolmipäiväiseen jakorytmiin. Edelleen mummut ja papat sekä hajaseutualueen asukkaat saavat postinsa kohtuullisessa aikataulussa, aamun uutisiinkin on vaihtoehtoja – jos vain on halua muuttua. Toki voimme kaikki olla huolissamme mahdollisten menetettyjen työpaikkojen puolesta, mutta eikös Postilla ollut tarkoitus laajentaa palvelutarjontaa entisestään ja sitä kautta tarjota työpaikkoja uusien tehtävien parissa. Ja se on varmasti ainoa keino Postin(kin) säilyä tulevaisuudessa hengissä – kehittää liiketoimintaansa uusille poluille.

 

 

 

 

Advertisements