Notice: Funktiota _load_textdomain_just_in_time kutsuttiin väärin. Käännöksen nimialueen neve lataus käynnistettiin liian aikaisin. Tämä viittaa yleensä jostakin lisäosan tai teeman koodista, joka on käynnissä liian aikaisin. Käännökset tulee ladata toiminnolla init tai myöhemmin. Lisätietoja: Debugging in WordPress. (Tämä viesti lisättiin versioon 6.7.0.) in /home/piapursi/public_html/wp-includes/functions.php on line 6114
Työaika romukoppaan – Pia Pursiainen
Siirry suoraan sisältöön

Työaika romukoppaan

Työaikalaki on ollut kovassa pyörteessä myös menneellä viikolla. Keskustelua puolesta ja ennenkaikkea vastaan. Eikä ihme. Se herättää paljon tunteita. Itse en näe mitään muuta vaihtoehtoa kuin uudistaa iänikuisen vanhaa ja kankeaa työaikalakia vastaamaan nykyajan työelämän tarpeita ja myös käytäntöä. Muuttuva, itseasiassa ennenkaikkea jo nyt muuttunut työelämä vaatii kipeästi myös tähän muutosta.

Vaikka muutospaine on selvä, minun on silti vaikea uskoa ratkaisun löytyvän nopealla aikataululla saatika helposti yhteisymmärryksessä eri liittojen välillä. LIittojen yhteistyöhalukkuus vaatisi myös melkoisen määrän muutosta ja yhteistä näkemystä, nyt näkemykset ovat monelta osin liian kaukana toisistaan. Liittoyhteistyö on tärkeässä roolissa, jotta Suomi saadaan nousuun ja kilpailukykyiseksi. Emme elä enää omassa pienessä piirissämme, rajat ovat auki ja se tuo sekä mahdollisuuksia että uhkia, niihin pitää reagoida. Ei yllätys kenellekkään, edustat sitten työntekijä- tai työantajapuolta. Vai voisiko meillä vielä joskus olla yksi yhteinen puoli?

Takaisin työaikalakiin. Mitkä seikat sitten pitäisi uudessa huomioida verraten vanhaan?

Aika
Työntekemisen mittarina aika ei palvele enää parhaalla mahdollisella tavalla juuri ketään. Työn tekemiseen käytetty aika, ajankohta milloin työtä on tehty ja myös määrällinen aika eri kausina. Joustoa puolin ja toisin, halukkuutta ja älykkyyttä tehdä työtä silloin, kun sen tekeminen on järkevintä ja myös mieluisinta! Mittarina aika on varsin vanha, käyttökelvoton, siis huono. Kyllä, tiedän, siltikin on työtä, jossa työvuoroluettelot on säilytettävä, mutta – työaikalaki tai työehtosopimukset määrittelevät niidenkin sisällön nyt melko tiukasti.

Tavoitteet, tulokset
Mikä on sitten parempi? Ollaan varmasti yhtämieltä siitä, että tulokset ja tavoitteet, niiden sopiminen ja yhdessä määrittely sekä seurantatapa. Tästähän syntyy myös keino palkita onnistumisista ja ehkä tarjota aikaan perustuvien lisien tilalle tuloksista syntyvä maksuperuste. Näin ei tarvitsisi ajatella, että aikaan perustuvien lisien poistaminen päätyisi johto- tai omistajaportaan takataskuun. Ei – määritelläänpä mahdollisesti poistettavat lisät tulosperusteiseksi, jolloin sitä voisikin jo kutsua fair playksi ja varmasti kannustavaksi!

Paikallinen sopiminen
Paikallisen sopimisen lisääminen ja käytäntöjen täsmentäminen on avainasemassa myös tähän uudistukseen. Näen itse, että paikallisen sopimisen perusedellytys on siinä, että myös liitot saavat pelikentän luottamuksellisemmaksi ja selkeämmäksi. Sitä kautta voidaan puolin ja toisin luottaa, että liitot ovat avoimesti sitä mieltä, että aito paikallinen sopiminen on paras mahdollinen keino vaikuttaa yrityksen hyvinvointiin kaikilta osin. Kun paikalliselle sopimiselle annetaan tilaa enemmän, yityksiin pitää myös syntyä aito yhteinen tahtotila edistää niin työhyvinvointia kuin tuottavuuttakin paikallisin sopimisin keinoin. Työaikalain keventäminen on yksi mainio keino paikallisen sopimisen lisäämiseksi.

NÄin minä sen näen. Työn tekemisen vapauttamisen puolesta!