Kommunikoinnin puute on pelkuruutta! Kuinka oikealta tuo lause tuntuikaan, kun eilen katsoin A-studion keskustelua Meyerin telakasta Turussa. Uutisoinninhan pitäisi lähtökohtaisesti olla vain hyvää ja positiivista, uusia jättitilauksia, töitä tuhansille – mikä sen hienompaa, työtähän Suomi tarvitsee!
A-studiossa (ja useassa muussa lähteessä internetissä) annettiin ymmärtää, että Meyerin telakalle on tehty useita Aluehallintoviranomaisen tarkastuksia koskien Meyerin käyttämiä alihankkijoita. Tarkastuslausunnot eivät ole olleet pelkkää kiitosta, vaan että korjattavaa on, erityisesti ulkomaalaisten työntekijöiden työolosuhteiden osalta. A-studio oli tavoitellut myös Meyerin edustajaa illan lähetykseen kertomaan oman näkemyksensä asiasta, mutta eivät kiireiltään olleet ehtineet. Kiirettä pitää iltayhdeksältä!
Voiko tässä olla mistään muusta kyse kuin ”Kommunikoinnin puute on pelkuruutta?”
Ilmeisesti valittu linja. Hämmentävin kommentti oli Seura-lehden artikkelissa ( https://seura.fi/asiat/tutkitut/meyer-turun-telakalla-ulkomaalaisia-duunareita-kyykytetaan/):
”Toistuviin haastattelu- ja kuvauspyyntöihin tulee telakan viestintäpäälliköltä tiukka vastaus: ”On niin kovin kiireitä, kun laivojakin pitää ennättää tehdä.””
Luoja minua varjelkoot tälläiseltä kommunikoimattomuudelta! Jokainen meistä tietää kuinka ikävää on puhua asioista, jotka eivät ole hyvin, asioista jotka ovat negatiivisia. Taito on puhua riittävästi vaan ei liikaa, puhua niistä asioista niillä sanoilla mistä voi puhua. Puhumattomuus tekee kaikesta epämääräisemmän, pelottavamman ja entistäkin negatiivisemman.
Avoimuus ei ole meillä kaikilla olemassa oleva taito, mutta se on opeteltavissa. Kun sen merkityksen ymmärtää ja tiedostaa, on se yksi askel kohti parempaa tulevaisuutta. Ehkä Meyerin telakallakin tämä ilosanoma vielä jonain päivänä koetaan voimavaraksi – puhumalla ne laivatkaan ei valmistu, mutta ehditäänhän niitä laivoja sen puhumisenkin jälkeen tehdä!
Tsemppiä Turkuun!