Notice: Funktiota _load_textdomain_just_in_time kutsuttiin väärin. Käännöksen nimialueen neve lataus käynnistettiin liian aikaisin. Tämä viittaa yleensä jostakin lisäosan tai teeman koodista, joka on käynnissä liian aikaisin. Käännökset tulee ladata toiminnolla init tai myöhemmin. Lisätietoja: Debugging in WordPress. (Tämä viesti lisättiin versioon 6.7.0.) in /home/piapursi/public_html/wp-includes/functions.php on line 6114
Pitkän suhteen salaisuus? – Pia Pursiainen
Siirry suoraan sisältöön

Pitkän suhteen salaisuus?

Tänä vuonna palkitsen 15 työntekijäämme yli kymmenen vuoden työurasta. Se on valtava määrä sitoutumista, valtavan monta työtehtävää ja työpäivää, uskomaton määrä osaamista ja kokemusta. Korvaamatonta. Pitää vielä tulevalla viikolla tarkistaa tarkka luku hr-järjestelmästämme, mutta uskallan sanoa, että meillä Moment Groupissa tällä hetkellä on pitkälle yli 40 työntekijää, joilla tämä kymmenen vuoden rajapyykki on takana. Se vetää nöyräksi, kiitolliseksi.

Väitän, että pitkään työsuhteeseen ei ole yksiselitteistä oikeaa vastausta. Kaikki me voimme lukea kirjoista, somesta, kuunnella seminaariesityksistä miten työntekijästä tulee pitää huolta ja erilaiset Vuoden Työnantaja -kilpailut toinen toisensa jälkeen osaavat myös nostaa esiin niitä tärkeitä asioita. Silti, yli kymmenen vuotiset työurat eivät ole itsestäänselvyys näissä kilpailuissa menestyneissä huippuyhtiöissäkään. Jokaisella meistä on siihen varmasti oma näkemys, enkä sitä yritäkkään taikoa yhteen muottiin.

Olen itse tullut omistajiemme palkkalistoille vuonna 1992. Siis kyllä, ikuisuus sitten – tulin muuten viettämään lukion jälkeistä välivuotta. Sittemmin lähes viisitoista vuotta myöhemmin tein itselleni todella tärkeän ”syrjähypyn” vuosien 2007-2008 välimaastossa ja siirryin teknisempään maailmaan Tampereen Puhelimen yritysmyyntiin. Se oli minulle kaiken kaikkiaan tärkeä etappi, avasi monta asiaa ja ajatusta itselleni mitä sitä isona pitäisi tehdä. Ja pitää nyt väärinymmärrysten välttämiseksi korostaa, että ei mitään pahaa sanottavaa tuosta ajasta – pikemminkin päinvastoin, mahtava! Mutta monen summan kautta lopulta kävi niin, että palasin takaisin ”kotiin” ja sillä tiellä ollaan, toimenkuvat ovat vuosien varrella eläneet, vaihtuneet ja osa yrityksistäkin muuttuneet.

Uskon todella vahvasti siihen, että pitää olla molemmin puolista arvostusta ja välittämistä. Sitä ei korvaa mikään. Jos sinulla on esimiehenä, johtajana henkilö, jolle voit tuntea tekeväsi ilolla työtä – se antaa vahvan pohjan myös niihin hetkiin, kun kaikki asiat eivät ole hyvin. Kun voit itse arvostaa esimiestäsi, se näkyy myös teoissa ja tuloksissa. Se on valtavan merkityksellinen asia – eikä tule itsestään – esimiehen tulee tekemisellään, omalla vaikuttamisellaan ansaita arvostus. Sitä ei voi ostaa, pakottaa tai huijata. Päinvastaisena asiana esimiehen arvostuksen tai sen puutteen vaikutukset ovat vähintäänkin yhtä merkitykselliset. En pääse siitä mihinkään, että hyvä työsuhde(kin)  kaiken kaikkiaan rakentuu välittämisestä ja arvostuksesta. Tätä kuvaa mielestäni hyvin tositarinaan perustuva ruotsalaisen pörssiyhtiön toimarin kommentti: ”Olen tehnyt kaikkeni että henkilöstö voisi ottaa esimerkkiä minusta ja seurata, kuten sanon. Mutta kun he eivät osaa seurata!”. Niinpä. Jopa koirankouluttajan perusasioihin kuuluu – jos koirasi ei tee kuten pyydät, katso peiliin. Sallittaisiinkohan tässä näin karkea vertauskuva ja muistisääntö jokaiselle esimiehelle ja johtajalle? Parhaaseen lopputulokseen päästään, kun haluamme toimia oikein – ei niin, että on pakko toimia oikein.

On aivan turha yrittääkkään väittää, että kaikki päivät olisivat ruusuilla tanssimista. Missään yrityksessä. Kaikkea muuta, kyllä niitä ongelmia on matkan varrelle meillekin mahtunut, ja takuulla niitä tulee tulevaisuudessakin olemaan. Siinäkin merkityksellistä on, että jollain tavalla löytyy se yhteinen tahtotila selvittää ja ratkoa ongelmat, ymmärtää mistä ne johtuvat. Kaikki vastaukset ja toimenpiteet eivät ole aina mieluisia, mutta sekin on työelämää, ja niistä pitää eteenpäin päästä – missä tahansa asemassa tai työtehtävässä!

Jos sanoin välittämisen ja arvostuksen olevan tärkeässä roolissa, niin en voi olla nostamatta esiin myös työyhteisön merkitystä. Kun viihtyy tiiminsä, työkavereidensa parissa – se on valtava voimavara koko työyhteisölle. Myös niinä vaikeina hetkinä! Se on niin monta kertaa nähty, kuinka merkityksellisestä on kollegan ja tiimin tuki, läsnäolo ja yhteisöllisyys – apu on lähellä, kun sitä tarvitaan. Hyvää tiimiäkään ei rakenneta ”käskystä”, se rakentuu luontaisesti, jos olosuhteet sille ovat suotuisat ja sellaiseen annetaan mahdollisuus.

Työyhteisö, hyvinvointi, esimiestyöskentely – valtavan moninaisia ja haastavia kokonaisuuksia ja mikä vaikeinta; vaikutukset ovat suuret! Ja sitten taas toisaalta, näihin asioihin ei tarvita taikatemppuja, ei ihmetekoja tai superhenkilöitä – lopultakin näiden takana on varsin yksinkertaiset pelisäännöt ja kaiken takana ihminen. Ei teknologia, ei tuloslaskelmat, ei status, ei valta, ei titteli. Ihminen.