Vuosi 2017 kääntyy kohta historiaan. On hyvä hetki tarkastella vuoden kulkua, pohtia mitä tuli tehtyä? Opinko jotain? Onnistuinko? Missä epäonnistuin? Olenko tyytyväinen kuluneeseen vuoteen? Kysymyksien kautta tulee paljon ajatuksia mieleen, päällimmäisenä ankaruus itseään kohtaan. Uskon, että varsin moni meistä osaa listata hetkessä kymmenen asiaa missä itse epäonnistui. Ja kun yhtä nopeasti pitäisi miettiä kymmenen asiaa missä itse onnistui, alkaakin listan syntyminen hidastua ja takellella. Ilmeisesti tämä erottaa ihmiskunnan eläimistä… jatkuva halu parantaa toimintaa, kehittyä ja tavoitella jotain lisää.
Minun vuottani ei kuvaa tasainen sydänkäyrä – pikemminkin sanoisin että sykealue on mennyt laidasta laitaan ja siltä se on tuntunutkin. Vuosi sitten jännitti ihan vietävästi miten Moment Groupin syntymä otetaan vastaan ja tavallaan yksi iso työrutistus saatiin julkaisupäivänä ”maaliin”. Ja samalla helpotuksen hetkellä sen tiedosti, että nyt se työ vasta alkaakin! Turha huokaista helpotuksesta. Juhlat juhlittiin ja työntäyteinen arki alkoi. Vuoteen mahtui valtavasti erilaisia päätöksiä, linjauksia, projektien alkamista ja joidenkin päättymistä. Välillä iloa, välillä surua tai ainakin murheita. Pala palalta tarvottiin eteenpäin kohti sovittuja must win battleseja – tärkeää kaikille myös se, että jotain saa valmiiksikin. Kaiken kaikkiaan vaiherikas ja työntäyteinen vuosi!
Iloisimpina hetkinä minulle nousevat vuodesta mieleen uudet asiakkuudet, niistä edelleenkin syntyy mielihyvää tuottava onnistumisen tunne! Toisaalta onnistumisina parhailta tuntuvat myös henkilöstöön ja heidän tekemiseen liittyvät positiiviset ilon hetket ja samalla voi sanoa, että henkilöstöjohtamisen kimurantit pulmat ovat tänäkin kuluvana vuonna olleet niitä, jotka ovat minulle haastavimpia ja kuormittavimpia asioita. Onnistumisen listalle pääsee myös se, että hallitustyöskentelyyn saimme kaivattua uutta ryhtiä ja rytmiä!
Mietin mitä vuodesta jää oppimisen näkökulmasta mieleen. Jää paljonkin. Ihan älyttömän opettavainen vuosi – todellakin! Yksi minkä haluan nostaa erityisesti esiin on se, mikä merkitys on johtamisessa vaikuttamisella ja viestinnällä. Se on tavallaan jopa pelottavaa kuinka paljon viestinnällä tai sen puutteella voi parantaa asioita tai pilata ”kaiken”. Haastava kokonaisuus, mutta yhtä kaikki – sen merkitystä ei voi millään tavalla väheksyä. Kuluneen vuoden osalta tästä olen oppinut erityisen paljon ja uskallan luvata -itselleni- että jatkossa vaikutan ja viestin entistäkin avoimemmin organisaatiolleni. Blogikirjoituksia vuoteen 2017 mahtui tasan 53, alkuvuodesta tahti oli tiheämpää ja loppuvuodesta koko ajan hiljaisempaa hiljaisempaa. Ehkä ensi vuonna olen aktiivinen tässäkin – yritän, en lupaa!
Vuosi kaikessa kiireydessään antoi myös taas hyvän muistutuksen siitä, kuinka tärkeää jaksamisen kannalta on pitää itsestään huolta. Sen merkitys meinaa aina välillä unohtua. On päivän selvää, että kokonaisvaltainen hyvinvointi antaa leimansa myös työelämään. Jos perhe-elämässä on vanhalla termillä ”kaikki kunnossa”, muistat sopivasti liikkua ja kuntoilla sekä vielä koet aamuisin meneväsi mielelläsi töihin – se on hyvä pohja elämälle ja kantaa aina niinäkin hetkinä, kun kuormaa jostain suunnasta lapataan enemmän kuin itselle olisi välttämättä edes tarpeen. Tasapainoilu on oikeasti todella tärkeää ja minulle se taas vuoden mittaan konkretisoitui kirkkaana mieleen. Työ on kovin vahva ja iso osa persoonaani ja jo tästäkin syystä saan tehdä töitä sen eteen, että muistan perheen merkityksen ja tärkeyden – tavallaan karua tunnustaa, mutta ajattelen, että kun sen tiedostan – voin asiaan myös itse vaikuttaa!
Ihan mahtavaa tulevaa uutta vuotta teille kaikille!