Luonnetestissä

Tässä viimeisenä työpäivänäni ennen lomaa tuumin (iki)vanhana koiraharrastajana, että mitenkähän tuollainen koirien luonnetesti soveltuisi ihmismaailmaan?

“Luonnetestin tarkoitus on arvioida ja kirjata koiran käyttäytyminen tilantessa, joissa sen hermosto joutuu rasitetuksi. Testitulosta voidaan hyödyntää koiran luonnekuvan määrittämiseen ja koulutuskelpoisuuden arviointiin. Testitulos antaa myös viitteitä koiran jalostuskelpoisuudesta rotujärjestöille ja kasvattajílle.

Luonne on koiran keskeisin ominaisuus. Hyväluonteinen, kaikin tavoin rodunomainen koira on jokaisen kasvattajan tavoite – tai ainakin pitäisi olla. Hyväluonteisen koiran kanssa voi harrastaa, tehdä töitä tai muuten vaan elellä ja elämä on mallillaan. Jos koiran luonne kuitenkin sisältää epämiellyttäviä ominaisuuksia, esimerkiksi liikaa aggressiivista reagointia ympäristöön päin, ei elämä sellaisen koiran kanssa ole hauskaa eikä tyydyttävää.

Luonnetestissä saadaan tietoa koirayksilön käyttäytymisestä sille suoritettujen erikoiskokeiden kautta. Saatua tietoa voi hyödyntää koiran koulutukseen, tietoa voi verrata rodun omaan luonneprofiiliin ja tietoa voi käyttää jalostusyhdistelmiä suunniteltaessa. Rotuyhdistyksillä on paljon tehtävää luonnetestitulosten arvioinnissa ja luonneprofiilien laatimisessa, mutta työ kannattaa, jos halutaan saada tietoa suomalaisen koirapopulaation luonnekuvasta ja sen mahdollisista muutoksista. “

 

Siis miltä tämä kuulostaisi: “Hyväluonteisen johtajan kanssa voi harrastaa, tehdä töitä tai muuten vaan elellä ja elämä on mallillaan”?

Entä tämä “Jos johtajan luonne kuitenkin sisältää epämiellyttäviä ominaisuuksia, esimerkiksi liikaa aggressiivista reagointia ympäristöön päin, ei elämä sellaisen johtajan kanssa ole hauskaa eikä tyydyttävää”?

Toki, johtajan voit halutessasi korvata millä tahansa muullakin haluamallasi termillä.

Koiramaailmassa tämä perinteinen testi tulkitsee Toimintakykyä, Terävyyttä, Puolustushalua, Taisteluhalua, Hermorakennetta, Temperamenttia, Kovuutta, Luoksepäästävyyttä ja lisäksi vielä Laukasuvarmuutta. Ehkä se soveltuisi meille kaksijalkaisillekin? Vai mitäs sanotte?

Toimintakyky: Toimintakykynä pidetään luonteen ominaisuutta, joka saa ilman ulkopuolista pakotetta pitämään puolensa todellista tai kuviteltua vaaraa vastaan. Voidaan hyvin ajatella, että se, mitä pidetään toimintakykynä, on monen ominaisuuden yhdessä muodostama reaktio. Lähin vastaava inhimillinen vastine toimintakyvylle on rohkeus. Toimintakyky on kyky hallita tekojaan huolimatta siitä, että se on joutunut pelon valtaan. Toisin sanoen pystyy pelostaan huolimatta toimimaan oikealla tavalla ja tarvittaessa voittamaan pelkonsa päästäkseen päämääräänsä.

Terävyys: Terävyys on ominaisuus, joka saa yksilön reagoimaan aggressiivisesti sen tuntiessa itsensä uhatuksi. Terävyysaste on kääntäen verrannollinen ärsytyskynnyksen korkeuteen. Mitä pienempi ärsyke tarvitaan herättämään aggression, sitä korkeampi on terävyysaste.

Puolustushalu: Puolustushalulla tarkoitetaan yksilön synnynnäistä taipumusta hyökkäyksen tai hyökkäysyrityksen avulla aktiivisesti puolustaa itseään, laumaansa (ohjaaja) tai reviiriään. Puolustushalu vaihtelee tilanteiden, ympäristön ja yksilön mielialojen mukaan. Testissä tarkkaillaan yksilön käyttäytymistä tilanteissa, joissa uhan aiheuttaa tuntematon ärsyke.

Taisteluhalu: Taisteluhaluksi kutsutaan yksilön synnynnäistä taipumusta nauttia taistelusta itsestään ilman, että se perustuisi aggressioon. Käytöstä voidaan kutsua tietynlaiseksi leikkihaluksi – leikiksi, jonka olennaisin osa on taistelu. Taisteluhalu on yksilölle moottori, liikkeelle paneva voima.

Hermorakenne: Hermorakenteella tarkoitetaan yksilön synnynnäistä heikko- tai vahvahermoisuutta sen joutuessa voimakkaisiin ja vaihteleviin sisäisiin jännitystiloihin. Hyvällä hermorakenteella tarkoitetaan kykyä hallita jännitystiloja ilman luonnotonta uupumusta, hysteriaa tai muita merkkejä sisäisen tasapainon järkkymisestä. Hermostuneisuuden oireita yksilöllä ovat mm. voimakas rauhattomuus, kehon värinä, kohonnut pulssi, joka ei johdu ruumiillisesta rasituksesta, lisääntynyt nieleskely, aiheettomat ja epätarkoituksenmukaiset liikkeet, turvan etsiminen (pyrkiminen ohjaajan luo), ripuli tai oksentelu.

Temperamentti: Temperamentilla tarkoitetaan käyttäytymisen vilkkautta, huomiokyvyn nopeutta (tarkkaavaisuutta) sekä kykyä sopeutua uusiin tilanteisiin ja ympäristöihin. Suurin osa hyvin sopeutumiskykyisistä yksilöistä on vilkkaita. Vilkas  on tarkkaavainen ja se vastaanottaa nopeasti uusia ympäristön ärsykkeitä ja tottuu niihin ja niiden merkitykseen.

Kovuus: Kovuudella tarkoitetaan yksilön taipumusta muistaa tai olla muistamatta epämiellyttäviä kokemuksia.

Luoksepäästävyys: Luoksepäästävyydellä tarkoitetaan yksilön suhtautumista vieraisiin henkilöihin. Yksilö on luoksepäästävä, kun se mielellään ja oma-aloitteisesti hakeutuu muidenkin tapaamiensa ihmisten seuraan kuin tuttunsa.  Luoksepäästävyyden arviointiin ei tarvita mitään erikoiskoetta, vaan arviointi perustuu täysin testituomareiden havaintoihin yksilön käyttäytymisestä sen kohdatessa ihmisiä.

Minäkin olen muutamiakin ammattillisia personaallisuustestejä vuosien aikana tehnyt. Mutta tästähän tulisi niinikään ihan oma tuloksensa.  Tässä ilmainen vinkki kaikille rekryfirmoille – saa käyttää, mutta ei ole pakko!

 

Loman tarpeessa ilmiselvästi – hyvää lomaa minulle ja myös Sinulle!

 

Advertisements