Henkinen välitilinpäätös

Vuosi on siinä vaiheessa, että on hyvä aika pohtia mitä on tullut tänä vuonna tehtyä. Henkinen välitilinpäätös, onnistumisten tilittäminen itselleen. Äläkä tartu niihin epäonnistumisiin liian hanakasti kiinni, mutta nekin on tärkeä tiedostaa.

Minulle vuosi on tuntunut olevan jollain kummallisella tavalla uuden oivalluksen vuosi. Kiitän itseäni siitä, että olen löytänyt jotain uutta, jota olen voinut hyödyntää entistä paremmin työssäni toimitusjohtajana.  Mitä nämä asiat ovat olleet?

Vastuunjako ja tavoitteet

Keväällä rakennettiin uusi organisaatio, jossa tavoitteena oli löytää selkeät vastuunjaot ja roolit. Oli tärkeä havaita ja myös ääneen sanoa, että silloinen vanha organisaatio ei toiminut siten, kuten asetetut tavoitteet olisivat vaatineet. Oli tärkeää löytää vastuut ja henkilöt, joka tukisivat koko yhtiön tavoitetta entistä paremmin. Oivalsin, että aidosti vastuuttamalla entistä enemmän ja konkreettisemmin, on meillä yhtiönä mahdollisuus päästä parempiin lopputuloksiin. Kaikkea ei todellakaan tarvitse eikä pidä osata itse, edes toimitusjohtajana. Tämä on yhteispeliä, jossa paras joukkue voittaa, ei paras hyökkääjä, ei paras maalivahti vaan paras joukkue, joka on kyvykäs luomaan oman pelistrategiansa ja kertomaan jokaiselle pelaajalle miten tulee toimia, että voitamme. Sen jälkeen jokainen tekee omaa suoritustaan, yhdessä joukkueen kanssa, yhteisen tavoitteen eteen. Suunnitellaan, harjoitellaan ja voitetaan.

Osallistaminen

Voittavassa joukkueessa jokaisella on oma roolinsa, jonka avulla osallistuu peliin. Huoltaja huoltaa välineet, valmentaja valmentaa, hyökkääjä hyökkää, cheerleader kannustaa jne. Ei niin, että joku tekee jotain jossain, vaan suunnitellusti ja etukäteen yhdessä sovitusti. Osallistaminen ja omaan roolinsa sitoutuminen on aivan järjettömän tärkeä asia. Ja se, että jokainen joukkueen jäsen voi vaikuttaa, kukin omalla tavallaan ja osaamisellaan, omana itsenään ihmisenä. Tärkeää oli myös ymmärtää, että ei tarvitse suojella vapaamatkustajia eikä mahdollisia pelirikkureita. Pitää keskittyä siihen, että osallistaa yhteiseen hyvään puhaltavia joukkueen jäseniä, mahdollistaa että he pärjäävät omassa osuudessaan.

Avoimuus

Avoimuudesta puhutaan paljon. Tänä vuonna olen ymmärtänyt mitä se oikeasti tarkoittaa ja miten voin sitä edesauttaa. Näennäinen avoimuus ja aito avoimuus on kaksi täysin erilaista asiaa. Aito avoimuus vaatii oivalluksen sekä myös tietynlaisten esteiden poistamista, eniten esteitä on henkisellä puolella. Joko pelkoa eripurasta, pelkoa mielipiteistä tai pelkoa vaikkapa tiedon vuotamisesta. Se voi olla myös pelkoa siitä oman osaamisen arvostuksesta tai jopa jonkun ainutlaatuisen osaamisen menettämisestä itseltään. Ymmärrys siitä, mitä kaikkea aito avoimuus todellisuudessa mahdollistaa, on tärkeä oivallus. Ymmärrys mikä merkitys tiedon jakamisella on koko organisaatiolle, aidon vuorovaikutuksen mahdollistamisella ja mielipiteiden huomioimisella. Se vapauttaa ja voimaannuttaa, myös toimitusjohtajaa.

Priorisointi

Toki priorisointi on oman ajankäytön hallintaa, mutta minulle suurin merkittävä oivallus oli todellisuudessa niinkin yksinkertainen asia, kuin “mitä minun pitää todellisuudessa tehdä, jotta edesautan yhtiötä tavoitteessaan“. Ei se mikä on minun mukavuusalueen tehtävä tai mitä olen tottunut tekemään tai mitä muut olettavat minun tekevän. Ei se mikä on työpäiväni aikasyöppö, vaan asetettuja tavoitetta kohden konkreettisia tehtäviä ja määrätietoista tekemistä, priorisointia.

Miksi näin?

Olen tänä vuonna nähnyt ja kuullut enemmän kuin koskaan aiemmin monipuolisesti johtamisesta eri yhtiöissä, johtamisen struktuureista, teorioista ja myös käytännön kokemuksista erilaisissa ympäristöissä. Kun näkee ja kuulee, haluaa havoinnoida ja ennenkaikkea ottaa oppia, mahdollisuus, että jotain tarttuu jopa omaankin käytännön tapoihin on suuri. Olen asettanut itseni alttiiksi sille, että en todellakaan osaa kaikkea ja haluan edelleen olla parempi. Olen halunnut lukea teorioita, olen halunnut kuunnella ja ymmärtää, oppia. Olen vapauttanut itseni joistakin vanhoista varjoista, ja tämän on antanut enemmän tilaa hengittää ja toteuttaa itseään vapaammin.  Tämä on loputon matka johtajana, milloinkaan ei ole valmis, mutta voi olla eilistä parempi.

Kiitos sinulle, joka olet toiminut matkalla oppaana ja vuorovaikuttajana!