Harha: Etätyön joukkopaluu toimistolle

…”Eräänä ihan tavallisena päivänä miljoona suomalaista työntekijää siirtyy yhdessä yössä etätöihin ja pysyy siellä kuukausia …” .. Niinpä, maaliskuun puoliväli jää ikuisiksi ajoiksi historian kirjoihin. Kukapa olisi vielä vuonna 2019 osannut millään tavalla tätä ennakoida tai uskoa, tai edes silloin nähdä kokonaisuuden kuvaa, kun ensimmäiset koronauutiset alkoivat Wuhanin maakunnasta kantautua Suomeen.

Olen useita kertoja miettinyt tuota hetkeä. Kuten monessa paikassa, meilläkin ihmiset vain yksinkertaisesti siirtyivät – pakon sanelemana – töihin kotiin. Se oli melkoisen vauhdikas, yllättävä ja raskaskin prosessi, mutta tietysti se lohdutti sekä auttoi muutoksessa, että emme olleet ainoita. Ymmärrys, tilanteen vakavuus, pelkokin ja että se kosketti niin valtavaa joukkoa maailmalla, helpotti ison muutoksen läpivientiä. Kaikki kunnia ja kiitos jokaiselle mukana olleelle, roolista riippumatta ne päivät olivat raskaita.

Mitä tulevaisuus tuo tullessaan, kun rokotteet tulevat ja tauti hallitaan? Minua hämmästyttää ajatukset, jopa yrityksen korkeimmassa johdossa, että kaikki palautuisi ennalleen. Mihin ennalleen? Miksi nämä miljoona etätyöhön siirtynyttä suomalaista työntekijää haluaisi palata siihen, että joka päivä siirrytään fyysiselle työpisteelle toimistolle ja päivän päätteeksi palataan kotiin? Mikä on se kantava voima, joka saisi tämän päätöksen aikaan? Miksi miljoona suomalaista käyttäisi joka päivä aikaa, rahaa ja luonnonvaroja edestakaisin siirtymiseen, jos ei ole pakko? Minusta on päivänselvää, että yksittäisen ihmisen käyttäytyminen on muuttunut, ei pelosta koronaan vaan mahdollisuudesta nähdä työelämä monimuotoisempana kuin aiemmin. Monimuotoisuus, jossa itse voit valita tilanteesi ja tarpeesi mukaan, ei vain seurata määräyksiä pakon sanelemana.

Minusta on yksinkertaisesti virhe nähdä etätyö ohimenevänä ilmiönä ja uskoa suureen joukkopaluuseen toimistolle. Niin ei tapahdu.

Kannattaa siis pysyvän muutoksen kieltämisen sijasta fokusoida ajatukset siihen, miten tulevaisuuden työntekemisen ja johtamisen uudet tarpeet kohdataan ja luodaan yhteiseksi tavoiksi toimia. Etänä, lähellä, paikalla, paikkariippumattomasti. Miten liiketoimintaketjut muuttuvat, ja miten ne hyödynnetään jatkossa? Kuluttajakäyttäytymisen muutokset ovat suuret, tulevat näkymään monen eri ansaintalogiikan, rahavirran muutoksessa – mitä tapahtuu toimitiloille, lounasravintoloille, työmatkaliikkumiselle = millaisia uusia tarpeita näissä on? Käytä energiaasi miettimiseen mitä fyysistä läsnäoloa oikeasti tarvitaan, mitä siirtyy verkkoon – virtuaaliseksi, pysyväksi. Missä ja miten ihmiset kaikessa tässä uudessa tulee kuulluksi ja huomioiduksi. Mitä ihmiset tarvitsevat, mitä yritykset tarvitsevat?

SE ON mahdollisuus!