Tyynessä vedessä kelluminen johtaa alavirtaan

Kokeneen, menestyneen kasvuyrittäjän toteamus ”Tyynessä vedessä kelluminen johtaa alavirtaan” sai minut jälleen kerran pysähtymään pohtimaan suunnitelmallisuuden ja tavoitteiden merkitystä. Tämä kokenut yrittäjä totesi, että ilman tavoitteita ei pyritä yhtään mihinkään, asiat vain tapahtuvat, joskus jopa onnistuenkin.  Arvostetulla yrittäjällä on itsellään kokemusta vuosikymmenien ajalta, hurjistakin tavoitteesta ja näissä onnistumisista. Hänen elämänuraansa oli mahtunut myös niitä hankalia aikoja ja pettymyksiä. 

Miten yrityksissä voidaan toimia ja johtaa toimintaa päämäärätietoisesti, jos ei ole tavoitteita, suuntaa ja mittareita? Miten silloin voidaan johtaa tiimiä, ihmisiä, tekemistä? Eikö toiminta ilman tavoitteita, suuntaa ja mittareita ole mitä sattuu tulemaan eikä sitä, mitä kohden pyrimme parhain mahdollisin keinoin, rohkeasti kokeillen ja oppien? On selvää, että joskus sattuu tulemaan priimaa, toisinaan pukkaa sontaa, mutta ongelma on, että ilman tavoitteita ja mittareita et voi oikein itsekään tietää, kumpaa se oli – mitä siitä voimme oppia? Mittareiden merkitys on vahva. Vain aktiivisella mittaamisella voidaan arvioida tekemisen onnistumista, palkita, kiittää, oppia lisää, onnistua ja korjata toimintaa niiltä osin, kun tulokset eivät kohtaa tavoitetta! 

Mittareita on monenlaisia. Aivan kuten on suunnitelmia ja tavoitteitakin. Olennaista on löytää toimintaa parhaiten kuvaavat mittarit. Ja sellaiset mittarit, jotka nimenomaisesti mittaavat arjen olennaista toimintaa, niitä asioita joissa on tarvetta tehostaa, muuttaa ja parantaa. Perinteisinä ja aivan kelvollisina mittareina voidaan pitää liikevaihtoa, kasvuprosenttia tai vaikkapa käyttökatetta. Näiden ongelma on se, että operatiivisessa tekemisessä ei voida vielä kovinkaan paljon tietää, mistä mikäkin luvun muutos johtuu. Kun lisätään kuvaavia ja aitoja mittareita operatiivisista prosesseista alkaa ymmärryskin kasvaa. Kun tunnistetaan sisäiset merkittävimmät prosessit ja näiden mittarit, ja ulkoiset asiakasrajapintaa kuvavaat mittarit, alkaa ymmärrys pala palalta nousta. Kun nämä voidaan pukea sanoiksi, tavoitteiksi ja mittareiksi jokaiselle työntekijälle henkilökohtaisesti, alkaa tapahtua hyviä asioita. Mittareista ansaitsee vielä maininnan markkinaosuusprosentti, se kertoo vahvaa kieltään miten yritys onnistuu suhteessa koko markkinaan – antaa pidemmällä aikavälillä perspektiiviä isommasta kokonaisuudesta.

Mittareiden haasteena on helposti se, että ne eivät ”nouse” automaattisesti organisaation tietoisuuteen. Ei tietenkään ole tarkoituksenmukaista, että joku tuottaa mittareita manuaalityönä päivä ja viikko toisensa jälkeen, siihen pitää ottaa teknologian mahdollistamat keinot avuksi. Onneksemme useat erilaiset BI-työkalut ovat tulleet avuksemme helpottamaan tätä ongelmaa. Selkeä, tiivis ja organisaatiolle avoin dashboard näkymä olisi tervetullut lisä kaikkiin yhtiöihin! 

Ps. Kiitos Kasvuryhmälle jälleen kerran innostavasta Törkee Lupaus -sparraustuokiosta.