Istumisen sijaan aktiivista arvon tuottamista

Olen ehtinyt tähän ikään mennessä nähdä monenlaista hallitustyötä. Enkä tarkoita huonoja tai hyviä, vaan sitä, miten hallitustyö kyseisessä yhtiössä tai yhteisössä nähdään ja millaisia odotusarvoja siihen työhön on ladattu. Kokemusten perusteella alkaa myös hahmottua millainen hallitustyö on itselleni mielekkäintä ja innostavaa, millaiseen haluan osallistua. Hallitustyötä tehdessä motivaatio pitää olla nimenomaan yhtiötä eteenpäin viemisessä, auttamisessa, kehittämisessä. Raha, kunnia tai valta ovat vääriä motivaattoreita.

Olen ollut mukana suuren yhteisön hallituksessa, jossa jäseninä oli myös merkittävämpiä Suomen yritysjohtajia. Tässä hallitustyöskentely oli erilaisten työvaliokuntien esitysten hyväksymistä, hyvin paljon siis valmiiden, laadukkaiden esitysten läpikäyntiä ja niiden perusteella päätöksen tekemistä. Aika harvoin näissä yhteyksissä sparrailtiin tai ideoitiin, mutta selkeä arvo yhteisölle oli se, että valiokuntien työt saivat hallituksen päätöksen edetä ja työ niissä sai jatkua annetun linjauksen mukaisesti. Se oli mielenkiintoista aikaa monelta osin, erityisesi siksi, että näin ja kuulin merkittävien yritysjohtajien tapaa toimia, toisekseen hallitukseen tulleet esitykset olivat todella hyvin viimeisteltyjä ja koko hallituskokous noudatti hyvin hiottua struktuuria. Tokikaan tämä aikakausi ei ollut sellaista, jossa nautin aikaansaannoksistani, ideoinnista tai avun antamisesta. Se oli tietyltä osin liikaa leimasintyöskentelyä minun makuuni. Kokemuksena kuitenkin erittäin arvokas, jota en antaisi missään nimessä pois!

Olen ollut hallituksissa, jossa pääpaino on ollut edesmenneen aikakauden raportoinnissa ja toimitusjohtajan yksinpuhelussa. Eteenpäin katsominen, paremman huomisen yhdessä luominen ei korostunut, enemmänkin se peräpeilin katsominen. Tämä oli sitä osuutta, jossa osakeyhtiölain mukaiset hallinnolliset tehtävät tulivat asianmukaisesti hoidetuksi ja se oli hallituksen päätehtävä. Se odotusarvo tuli varmasti täytetyksi.

Olen ollut hallituksessa, jossa on mukana sekä vahvaa peräpeiliin ja hallintoon katsomista, mutta samanaikaisesti myös suunta huomiseen ja jopa orastavaan johdon kanssa yhteiseen sparrailuun ja ideointiin on tilaa, halukkuutta ja kysyntää. Siinä on hallitusjäsenenä hienoa, kun tuntuu, että voi aidosti omalla osaamisellaan auttaa ja kehittää toimintaa eteenpäin. Nähdä, että yrityksessä ollaan halukkaita muuttaa hallitustyöskentelyä ja lisätä aktiivista ja antoisaa vuorovaikuttamista, kokea, että siitä on arvoa. Ei vain istutaa hallituksessa virkansa puolesta.

Antoisinta on olla hallitustyössä, jossa peräpeiliin katsominen on eri digitaalisten kanavien kautta mahdollista tehdä itseohjautuvasti kokousten välissä, ja vain tarpeen tullen nostaa keskusteluun niitä asioita, joihin itse tai joku muu kaipaa tarkempaa tietoa. Eilisen sijasta fokus on huomisessa. Paremmassa huomisessa, joka luodaan yhdessä omistajien, hallituksen ja johdon aktiivisella, hyvällä ja tiiviillä yhteistyöllä. Se luo yhteisen suunnan, suunnitelman ja tavoitteen, jossa päämääränä on tukea toimitusjohtajaa ja koko operatiivista johtoa, joka yhdessä organisaation kanssa vastaa tavoitteiden mukaisista tuloksista. Minulle se tarkoittaa hallitustyöskentelyä, jossa voi aidosti antaa substanssiosaamista ja ideointikykyä yrityksen toiminnan kehittymiseksi. Ottaa kantaa, haastaa, opponoida, rakentaa, suunnitella, kehittää ja tukea – siis aitoa aktiivista vuorovaikuttamista sen hallituksen istumisen sijaan. Se on yhteisö, jossa tuntuu, että on turvallista sanoa oma mielipide, vaikka se eroaisi muista. Yhteisö, jossa osallistujat aktiivisesti ja aidosti osallistuvat, ja kokevat saavansa sekä luovansa arvoa. Siitä minä motivoidun hallitustyöskentelyssä, siitä minä saan onnistumisen tunnetta, energiaa.

Monelle kokeneelle hallitusammattilaiselle tämä tuntuu aiheuttavan keskustelua siitä, miten hallitustyön roolit tässä “rikkoontuvat”, hallitus osallistuu operatiivisen johdon työhön, johon ei kuuluisi mitenkään sekaantua. On selvää, että tälläinen muutos voi tuntua haastavalta. Istumisen sijasta aktiivinen vuorovaikuttaminen itse toimintaan, keskustelu rakenteista, hallinnosta ja vastuista siirtyy painopisteeltään sisältöön ja substanssiin, voi tuntua alkuun operatiiviselta. Keskustelu eilisestä kohti paremman huomisen luomista, voi tuntua toiminnalliselta hallinnollisen sijaan. Itse uskon, että yhdessä vuorovaikuttaminen ja yhdessä sovituin avoimin toimintamallein, tuo parhaan lopputuloksen myös hallitustyöhön. Se ei edelleenkään tarkoita, että hallitusjäsen sinkoaa operatiivista toimintaa työstämään, mutta se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kerätään yhdessä sovitusti operatiiviset asiantuntijat ja hallitustyössä kyseisen aiheen substanssiosaaja tietyn aiheen “työmaakokoukseen/work shoppiin”. Siinä keskustellaan asian ytimestä, sparrataan ja ideoidaan – voidaan auttaa organisaatiota onnistumaan. Se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että hallituskokoukseen kutsutaan organisaatiosta asiantuntija mukaan tiettyyn hankkeeseen tai aiheeseen – autetaan organisaatiota onnistumaan. Benchmarkataan, tuodaan ja jaetaan markkinatietoutta, havaintoja ja oivalluksia! Tiivistä, yhteistä vuorovaikuttamista, jossa jokainen tietää kuitenkin pelin reunaehdot.

Hallitustyö on aikanaan nostettu kummalliseen hierarkiseen poteroon, jossa kovat kaulassa puhutaan kirjakielellä hienoja asioita. Kauhulla muistelen kuulemiani tarinoita suurten yritysten sikariportaasta, erillisistä hisseistä ja ruokaloista, jotta ei suuret herran vaan vahingossakaan sekaantuisi työväestöön. Hallitustyöskentely on todellakin vastuullista, aikaa vievää ja ensiarvoisen arvokasta työtä, mutta sen pitää olla vahvaa vuorovaikuttamista ja yhteistä tekemistä, juuri niillä tavoin, termein ja muodoin kuin yrityksessä on sen elinkaaren hetkeen parasta mahdollista ja arvokkainta. Ei poteroa jossain linnakkeessa, jossa suljetuin ovin puhutaan salaisuuksia. Ja kun suljetut ovet avataan, toimiva johto pelkää mitä sieltä tällä kertaa ulos tulee. Toimitusjohtajan ja toimivan johdon tulee saada aitoa arvoa hallituksen tekemästä työstä, hallituksen pitää auttaa yritystä – se on jokaisen hallitusammattilaisen ydintehtävä. Sen tulee olla myös jokaisen hallitusammattilaisen työn motivaattori.