Hallitustyöskentely on sparrausta, katseen eteenpäin suuntaamista ja päätöksiä.
Hallitustyöskentelyssä on siis vääjäämättä valtaa ja vallankäyttöä. Samanaikaisesti työskentelyn tulisi olla toimitusjohtajaa ja operatiivista johtoa tukevaa eikä heidän vallan riistoa. Asia voidaan myös kääntää toisinpäin, toimitusjohtajan tulee toimissaan huomioida hallituksen kanssa vuorovaikuttaminen ja avoin tiedonjakaminen. Tällä varmistetaan, että ei syntyisi tunnetta toimitusjohtajan salailusta tai puhumattomuudella vallan käyttämistä kohti omaa tahtotilaa tai päämäärää.
Miten hallituksen vääränlainen vallankäyttö ilmenee?
Se on perustelemattomia päätöksiä tai yhtälailla päätösten tekemättä jättämisiä perustelematta. Se on vaarallisimmillaan toimitusjohtajan ja operatiivisen johdon ulkopuoliseksi jättämistä, kuvitellen, että marionetti-nuken lailla johto silti sitoutuu päätöksiin ja toiminnan 100 prosenttiseen eteenpäin viemiseen. Vallankäytön vääristymä on näköalattomuutta tulevaan ja vuorovaikuttamisen puutetta tai haluttomuutta. Hallituksesta voi myös muodostua ”toimitusjohtajan salaryhmä”, joka päättää mitä haluaa. Ja haastavinta on se, että kaiken tämän tietysti hallituksen rooli, valta ja vastuu periaatteellisella tasolla mahdollistaa.
Miten toimitusjohtajan vääränlainen vallankäyttö ilmenee?
Se on perustelemattomia toiminnan päätöksiä tai tekemättä jättämisiä perustelematta hyväksytyin syin. Se on hallitukselle suunnatun olennaisen tiedon rajaamista tai jopa puutteellista tietoa päätökseen liittyen. Se on siis vuorovaikutuksen ja avoimuuden puutetta, joka vääjäämättä johtaa siihen kuuluisaan luottamuspulaan, enemmin tai myöhemmin.
Minusta hyvä hallitustyöskentely perustuu selkeään turvallisuuden ilmapiiriin, jossa kaiken pohjana on avoin vuorovaikutus. Se on molemminpuolista luottamusta ja kunnioitusta. Jotta hallituspäivä olisi toimitusjohtajan paras päivä, on tärkeää ettei toimitusjohtajan tarvitse lähtökohtaisesti pelätä sanomisiaan, päätöksiä tai asioiden käsittelyä. Hallitustyöskentely on parhaimmillaan joka tapauksessa vaikeita päätöksiä, rakentavaa vuorovaikutusta ja erilaisten mielipiteiden tiukkaakin käsittelyä, vain sitä kautta yritystä johdetaan oikeaan suuntaan. Niin toimitusjohtajan kuin jokaisen jäsenen on tärkeää kyetä tähän toisinaan haastavaankin vuorovaikuttamisen pelikenttään. Se että osakeyhtiölakiin on kirjoitettu selkeä hierarkia hallitus-toimitusjohtaja -suhteeseen, ei tarkoita sitä, että tätä tulisi ilmentää itse hallitustyöskentelyssä. Ei eteenpäin katsova hallitustyö ole toimitusjohtajan pelolla johtamista tai hallituksen itsekkään valtapelin vahvistamista. On vanhanaikaista, että edelleenkin hallituksen tärkeimmäksi tehtäväksi nähdään toimitusjohtajan nimeäminen ja erottaminen – se on yksi tärkeä tehtävä muiden tärkeiden tehtävien joukossa. Hyvään hallitustyöskentelyyn kuuluu, että hallitustyössä on myös muu operatiivinen johto mukana tietyin väliajoin, jotta vältytään salakerho -ajatuksilta ja annetaan läpinäkyvyyttä hallitustyöskentelylle.
Rakennetaan hyvää hallitustyötä siis luottamuksellisen, avoimen, tavoitteellisen ja johdonmukaisen vuorovaikuttamisen kautta. Silloin on mahdollista synnyttää myös ne yrityksen toiminnan parhaat päätökset!