Roolien sekaannus ei ole toimielin ongelma
On selvää, että eri elämänkaaressa olevat yhtiöt tarvitsevat erilaista osaamista hallitustyössä, painottelua strategian ja operatiivisten asoiden äärellä, peräpeilin ja tulevaisuuden katseen kirkastamista. Minulle on myös selvää, että hallituksen jäsenissä on paljon ”koulukuntaeroja”, jos sallitte tämän muotoilun. Eri piireissä liikkuessani on syntynyt käsitys, jossa toiselle operatiiviseen työhön puuttuminen on enemmänkin motivaatio ja osaamiskysymys, eikä siihen haluta siksikään takertua; onhan se toimivan johdon tehtävä kääriä hihat, ei kulmahuoneessa istuvan hallituksen. Toiselle operatiiviseen työhön melko piepeetilläkin tarrautuminen voi olla luottamuksen täydentämistä, ei välttämättä aidosta luottamuspulasta, vaan yksilön tavasta käsitellä saamaansa tietoa – ”en usko ennen kuin näen tyyppinen ajattelumalli”, mutta pahimmillaan se voi olla myös vääränlaista vallan käyttöä. Joku kolmas haluaa tutkia menneitä talousraportteja rivi riviltä, toinen suuntaa mielenkiintonsa ennusteisiin ja tulevaisuuden skenaarioihin. Pahinta on varmasti se, kun nämä erilaiset intressit ja tavat työskennellä menevät sekaisin ilman sovittua ja avointa toimintatapaa sekä hyvää vuorovaikutusta. Silloin operatiiviset ja strategiset sekaantuvat, huominen on eilinen ja toisinpäin, ja samalla ylitetään ehkä hiljaisesti sovittuja rajoja ja tapoja. Tämä on vaarassa syödä ihmisten välistä luottamusta ja sitä myötä heikentää myös aikaansaannoksia ja tuloksia. Väitän, että tälläisten roolien ja työtehtävien sekaantuminen hallitustyössä ei ole organisaatio- tai toimielinongelma, vaan pohjautuu puhtaasti yksilöihin, siis ihmisiin. En edes korosta, että pohjautuu vain puheenjohtajaan, vaan kaikkiin tässä joukkiossa oleviin ihmisiin, josta toki puheenjohtajalla on erityisen vaikuttava asema.
Vuorovaikutuksen, inhimillisyyden merkitys
Vieläkin liian vähän keskustellaan hallituksen sisäisestä laadukkaasta vuorovaikuttamisesta ja hallituksen sekä toimivan johdon välisestä suhteesta. Tietenkin ketjuun tulee huomioida myös omistajien kanssa vuorovaikuttaminen. Hallitustyö ei kuitenkaan ole näistä yhdenkään toimielimen tai ryhmän tai yksilön pelikenttä, sen tulee olla yhdessä ja yhteisesti huolehtiva kokonaisuus, joka edistää yhtiön etua. Hallitus sekä toimitusjohtaja ovat toimielimiä, mutta vielä toistaiseksi toimielin muodostuu yksilöistä siis ihmisistä, joukkiosta erilaisia ihmisiä. Ihmisten vuorovaikutus, yhteinen pelikirja ja sovitut yhteiset pelisäännöt mahdollistavat sen, että yhtiössä huolehditaan mallikkaasti niin operatiivinen kuin strateginenkin työ – tavalla, joka ei ole välttämättä oppikirjoista luettu, vaan yhteisesti sovittu ja parhaaksi koettu. Arvostaminen, avoimuus, luottamus ja ennenkaikkea vuorovaikuttaminen ovat kaiken ytimessä myös hallitustyössä, se antaa pohjaa myös koko yrityksen kulttuuriin. Empatiakaan ei hallitustyöstä vie uskottavuutta tai ammattitaitoa pois, sen sijaan sillä voi olla suuri merkitys eri ihmisten jaksamiseen, arvostuksen tunteeseen ja työn merkityksellisyyteen – niihin asioihin, mitkä koko yhteiskunnassamme tänä päivänä puhututtaa – miksiei siis myös hallitustyössä merkityksellisiä keinoja vaikuttaa tuloskuntoon?
Vahvistamalla hallitustyössä kovan osaamisen lisäksi myös inhimillisyyttä, syntyvät parhaat ja juuri kyseiseen yhtiöön sopivimmat käytännöt ja toimintatavat. Näiden avulla osaava hallitus huolehtii tavoitteellisuudesta, toimeenpanoista sekä aikaansaaduista tuloksista, mutta myös laadukkaasta toimivan johdon työskentelystä. Nämä kun saadaan toimimaan, voivat omistajatkin nyökytellä tyytyväisinä.