Notice: Funktiota _load_textdomain_just_in_time kutsuttiin väärin. Käännöksen nimialueen neve lataus käynnistettiin liian aikaisin. Tämä viittaa yleensä jostakin lisäosan tai teeman koodista, joka on käynnissä liian aikaisin. Käännökset tulee ladata toiminnolla init tai myöhemmin. Lisätietoja: Debugging in WordPress. (Tämä viesti lisättiin versioon 6.7.0.) in /home/piapursi/public_html/wp-includes/functions.php on line 6114
Kerran hallitusjäsen, aina hallitusjäsen – Pia Pursiainen
Siirry suoraan sisältöön

Kerran hallitusjäsen, aina hallitusjäsen

Viimeksi HHJ-kurssilla kouluttajana toimiessani saimme aikaan osallistujien kanssa erinomaisen keskustelun aiheesta pitäisikö hallitusjäsenyyden olla aina ennalta määritellyn ajanjakson mittainen. Aika kimurantti kysymys herätti paljon keskustelua, ja kuten niin monessa muussakin hallitussisällön kysymyksessä, ei tähänkään ole yhtä oikeata vastausta. Juuri siksi jaan omia ajatuksiani aiheesta tähän auki – ehkä se auttaa myös sinua jäsentelemään ajatuksiasi, jos olet tätä asiaa tällä hetkellä pohtimassa.

Eläkevirka

Yksi vaarallinen ajatus hallitustyöstä on se, että ajatellaan hallitusjäsenyyden olevan ns. eläkevirka – kerran kun sisään pääset, ei sieltä sinua ulos tohdita laittaa, etenkin, jos suoritat tehtävääsi huolellisesti ja kunnialla. Tällöin unohdetaan helposti, että hallituksen kokoonpanon tulisi mukautua yhtiön suunnan, tavoitteiden ja tarpeiden mukaisesti. Ja on varsin luonnollista, että hyväkin hallitusjäsen joskus luopuu hallituspaikastaan, ilman että sinut sieltä ”ulos potkaistaan”! Hallitusjäsenen tulisi käyttää itsekriittisyyttä, arvioida omaa motivaatiota ja osaamistaan suhteessa yhtiöön – vieläkö olen aidosti hyötyä ja lisäarvoa yhtiölle tuottava? Hallitusjäsenyys ei ole eläkevirka, ja sinä itse pystyt siihen myös vaikuttamaan.

Hallituksen itsearviointi ja seuraajasuunnittelu

Kehittyvän ja eteenpäin katsovan hallitustyön pohjana pitäisi aina olla aktiivinen hallitustyön itsearviointi. Sen avulla kyetään tarkastelemaan hallitustyön toimivuutta, vahvuuksia, kehityskohteita ja myös hallitusjäsenten seuraajasuunnittelun kannalta tärkeitä osaamis- ja kokemusprofiileja. Arvioinnin avulla voi hyvin löytyä myös konkreettista hallituksen osaamisvajetta, jolla tunnistetaan, että yhtiön tavoitteiden saavuttamiseksi hallituksessa tulisi olla jotain tiettyä osaamista tai asiantuntijuutta aiempaa enemmän. Tällaisessa tilanteessa voi hyvin tulla kysymykseen, että hallitusjäsenten määrä on jo yhtiössä ns. täynnä, ja on luonnollista pohtia avoimesti kenen olisi aika luopua hallituspaikastaan, jotta uutta osaamista ja kokemusta saadaan hallitukseen mukaan. Rotaatio!

Monimuotoisuus

Monipuolinen hallitusjäsenten tausta rikastaa hallituksen vuorovaikusta ja sisältöä, monipuolistaa näkökulmia ja laajentaa myös käytössä olevia verkostoja. Kaikki me voimme kuvitella tiimin, jossa viisi diplomi-insinööriä tai vaikkapa viisi ekonomia muodostavat hallituksen. Yhdessäkään yksilössä ei ole mitään ”vikaa”, mutta kun viisi samanlaista laitetaan yhteen, ei monimuotoisuus ainakaan lähtökohtaisesti ole kovin rikasta. Hallituksessa tulisi aktiivisesti pohtia myös muita diversiteetin ajureita kuten ikä, sukupuoli, kokemustausta jne. ja pyrkiä rakentamaan vastuullista kokoonpanoa myös näiden näkökulmien kautta. On myös koko ajan hyvä pitää mielessä se, että millaista hallitusta yhtiö on tarvinnut viisi vuotta sitten, voi huomisen tarve olla aivan erilainen – ehkä seuraavaksi onkin sinun aikasi jättäytyä pois?

Suunta ja tavoitteet

Yhtiö tarvitsee suunnan, tavoitteiden ja tulevaisuuden matkansa näköistä hallitusta. Siksi hallitusjäsenyys ei voi olla eläkevirka, vaan omistajien pitää kyetä arvioida tulevaisuutta, suuntaa ja tavoitteita myös hallitusjäsenten profiilien kautta. Onko tämä hallitus varmasti se, jonka käsiin omistajat voivat luovuttaa yhtiön tulevaisuuden? Jos olemme matkalla kansainvälisille vesille, on melko luontevaa hankkia kv-osaamista joukkoomme, jos lähdemme aivan uuden liiketoiminnan äärelle, on luontevaa hankkia liiketoimintaosaamista hallitukseen jne. Yhtiön suunta ja tavoitteet on merkityksellinen perusta kohdata myös hallituksen kokoonpanon osaamisessa ja taustassa!

Kiintiövuodet?

Voimmeko yhtiön edun mukaisesti aina tietää montako vuotta kukakin hallitusjäsen on yhtiössä parhaimmillaan ja arvoa tuottavimmillaan? Mistä tiedämme kuinka suuria muutostarpeita yhtiö kohtaa tulevaisuudessa ja miten myös hallituksen kokoonpanon tulisi tähän reagoida? Montako vuotta on liikaa, montako vuotta on liian vähän – minä en tiedä, tiedätkö sinä?

Hallitustyö on mielenkiintoinen, kompleksinen kokonaisuus, ja siihen liittyviin kysymyksiin on harvoin yhtä oikeaa vastausta. Osakeyhtiölaki tietysti määrittelee meille ”jonkin verran” oikeita vastauksia, mutta sen ulkopuolella jäävät kysymykset ja vastaukset riippuvat aina yhtiön elinkaaren vaiheesta, omistajastrategiasta, tavoitteista ja suunnasta sekä ennenkaikkea siitä vuorovaikutuksesta ja dynamiikasta mitä puheenjohtaja saa hallituksessa aikaan. Kompleksinen, ihana hallitustyö!!