Notice: Funktiota _load_textdomain_just_in_time kutsuttiin väärin. Käännöksen nimialueen neve lataus käynnistettiin liian aikaisin. Tämä viittaa yleensä jostakin lisäosan tai teeman koodista, joka on käynnissä liian aikaisin. Käännökset tulee ladata toiminnolla init tai myöhemmin. Lisätietoja: Debugging in WordPress. (Tämä viesti lisättiin versioon 6.7.0.) in /home/piapursi/public_html/wp-includes/functions.php on line 6114
Hallitustyön pehmeät arvot? – Pia Pursiainen
Siirry suoraan sisältöön

Hallitustyön pehmeät arvot?

Eri elämänkaaren vaiheessa olevat yhtiöt tarvitsevat erilaista kokemusta ja osaamista hallitustyössä, painottelua strategisten ja operatiivisten asoiden äärellä, peräpeilin tarkkailua ja tulevaisuuden katseen kirkastamista, kannustusta ja ohjausta. Hallitustyöskentelyssä on paljon ”koulukuntaeroja”, toiselle operatiiviseen työhön puuttuminen on enemmänkin motivaatio- ja osaamiskysymys, eikä siihen ole juuri intoa takertua; onhan se toimivan johdon tehtävä kääriä hihat. Toiselle operatiiviseen työhön melko piepeetilläkin tarrautuminen voi olla luottamuksen tunteen täydentämistä, ei välttämättä aidosta luottamuspulasta, vaan hallitusjäsenen tavasta käsitellä saamaansa tietoa – ”en usko ennen kuin näen” tyyppinen ajattelumalli. Pahimmillaan operatiiviseen takertuminen voikin olla hallitusjäseneltä myös vääränlaista vallan käyttöä. Joku kolmas haluaa tutkia menneitä raportteja rivi riviltä, neljäs suuntaa mielenkiintonsa enemmänkin ennusteisiin ja tulevaisuuden strategiaan ja skenaarioihin, joku vaikkapa myyntiin. Pahinta on se, kun nämä tai monet muut erilaiset intressit ja tavat työskennellä ovat hallitustyön arkea ilman yhdessä sovittua toimintatapaa ja avointa vuorovaikutusta. Operatiiviset ja strategiset sekaantuvat, huominen on eilinen ja toisinpäin, ja samalla ylitetään hyväksi havaittuja ja sovittuja rajoja sekä tapoja. Hallituksen tavoitteena oleva lisäarvon tuottaminen muuttuukin yhtiön arkea sekoittavaksi tekemiseksi. Tämä on vaarassa syödä hallitusjäsenten ja myös toimivan johdon luottamusta, heikentää aikaansaannoksia ja tuloksia. Realisoituessaan hyvin vaarallinen yhtälö.

Vuorovaikutuksen, luottamuksen, inhimillisyyden merkitys

Vieläkin liian vähän keskustellaan hallituksen sisäisestä laadukkaasta vuorovaikuttamisesta, hyvin organisoiduista työtavoista ja hallituksen sekä toimivan johdon välisestä suhteesta. Hallitustyö ei ole näistä yhdenkään toimielimen, ryhmän tai yksilön pelikenttä, sen tulee olla yhdessä ja yhteisesti huolehtiva kokonaisuus, joka edistää huolellisesti yhtiön etua, luo arvoa – pelataan kaikki samaa peliä! Osaavien ihmisten hyvä vuorovaikutus, yhteinen konkreettinen pelikirja, kirkas suunta ja realistiset tavoitteet mahdollistavat sen, että yhtiössä huolehditaan mallikkaasti niin operatiivinen kuin strateginenkin työ – tavalla, joka ei ole aina välttämättä oppikirjoista kopioitu, vaan yhteisesti sovittu ja parhaaksi koettu tai ainakin sellaiseksi aidosti uskottu. Arvostaminen, avoimuus, luottamus ja ennenkaikkea yhdessä tekemisen kulttuuri ovat kaiken ytimessä myös hallitustyössä, se antaa leimansa myös koko yrityksen kulttuuriin. Empatiakaan ei hallitustyöstä vie uskottavuutta tai ammattitaitoa pois, sen sijaan sillä voi olla suuri merkitys eri ihmisten jaksamiseen, arvostuksen tunteeseen, luottamukseen ja työn merkityksellisyyteen – niihin asioihin, mitkä koko yhteiskunnassamme tänä päivänä puhututtaa – miksi ne eivät olisi siis myös hallitustyön keinoja vaikuttaa yrityksen tuloskuntoon? 

Vahvistamalla hallitustyössä kovan osaamisen lisäksi myös pehmeitä arvoja, kuten inhimillisyyttä, vuorovaikutusta ja luottamusta, syntyvät myös parhaat hallitustyön käytännöt ja toimintatavat, kulttuuri missä on hyvä toimia. Näin rakentuen osaava hallitus huolehtii tavoitteellisuudesta, toimeenpanoista sekä aikaansaaduista tuloksista, mutta myös laadukkaasta toimivan johdon työskentelystä ja kaikessa tilanteessa johdon tukemisesta. Hallitustyö myös kunniottaa yhdessä asetettuja arvoja ja kulttuuria, ja kannustaa johtoa toimimaan yhtiön arvojen mukaisesti. Hallitustyöllä on merkitystä.