Miten hallitus saadaan istumisen sijasta aidosti töihin, tuottamaan konkreettista hyötyä yhtiölle ja sen omistajille? Hallitustyöllä on paljon mahdollisuuksia, parhaimmillaan se on todellinen helmi koko yhtiön olemassaololle, heikoimmillaan se on foorumi, joka ei näy eikä kuulu muutakuin kerran, pari vuodessa tehtävien pöytäkirjojen allekirjoittajana. Ehkä omistajien, yrittäjien, toimitusjohtajien ja hallituksen jäsenten kannattaisi pohtia, miten siitä hallituksesta saisi irti konkreettista hyötyä?

Tässä kolme mielestäni merkityksellisintä asiaa voittavan hallituksen muodostamiseksi – saa käyttää, muttei ole pakko!

Diversiteetti

Hallituksen on tarkoitus kyetä sparramaan toimivaa johtoa, antamaan erilaisia, rikastuttavia näkemyksiä kohti parasta mahdollista päätöstä. Hallitus parhaimmillaan kykenee myös luomaan yhtiölle uusia verkostoja. Tämä on todennäköisimmin mahdollista, jos hallitusjäsenet ovat kokemukseltaan, koulutukseltaan ja taustoiltaan erilaisista lähtökohdista. Onko viisi saman ikäistä ekonomia riittävän erilainen tausta? Tai viisi samalla alalla toimivaa diplomi-insinööriä? Entä, jos näistä luodaankin ”sekoitus” ja mukaan saadaan vielä jotain aivan muuta, pohdi mukaan vaikkapa viestinnän ammattilaista tai ehkäpä hr-osaajaa? Entä ikä, sukupuoli – onko varmasti paras kokoonpano, jos kaikki jäsenet ovat kokeneita miehiä, entä, jos lisättäisiinkin naisten osuutta, tai ehkäpä nuoren polven superlupausta? Kun pohdit liiketoiminta-aluekokemusta – pitääkö jokaisen olla nimenomaisesti yhtiön ydinliiketoiminnasta, vai voisiko keskustelua rikastuttaa tulemalla täysin tämän ”kuplan” ulkopuolelta, tuoda näkemyksiä aivan toisenlaisesta bisneksestä – ehkä se olisikin oiva rikkaus? Voiko mukana olla asiakasrajapinnasta jäsentä? Entä henkilöstöstä? Näitä asioita kannattaa huolellisesti pohtia jäseniä etsiessä ja valitessa.

Dynamiikka

Vaikka hallitus koostuisi erinomaisista ja toisistaan merkittävästikin erilaisista yksilöistä, se ei ole vielä yhtään mitään ilman hyvää dynamiikkaa. Hallituksen pitää kyetä luottamukselliseen vuorovaikutukseen ja avoimuuteen, myös suhteessa toimivaan johtoon. Hallituksen pitää kyetä toimimaan aktiivisesti ja huolellisesti, myös vaikeina hetkinä. Työskentelytapojen pitää olla juuri tälle kokoonpanolle sopivat ja luontevat. Tähän kannattaa todella kiinnittää huomiota, miten varmistetaan monipuolinen ja kaikki huomioonottava keskustelu, miten vaalitaan hyviä ja toimivia hallitustyön käytänteitä. Kannattaa luoda hallituksen työjärjestys, joka ottaa kantaa yhteisiin pelisääntöihin, aikatauluihin, käytettäviin kanaviin, vuosikelloon jne. Luomalla tämän yhdessä, se myös sitouttaa koko hallitusta toteuttamaan sovittua työjärjestystä. Säännöllinen hallituksen itsearviointi auttaa kaikkia ymmärtämään miten hallitus toimii, löytyykö meiltä kehityskohteita, joilla voimme parantaa entisestään kyvykkyyttämme tuottaa lisäarvoa. Hallituksen ei tule olla kavereiden kehukerho, eikä toisaalta myöskään riitapukareiden taisteluareena – sen tulee olla toimiva, luottamuksellinen ja merkityksellisiä keskusteluja sekä päätöksiä tuottava foorumi, joka toimii aina huolellisesti ja yksiselitteisesti yhtiön edun mukaisesti. Se ei tapahdu ilman vuorovaikutteista dynamiikkaa.

Tavoitteellisuus, suunta

Jotta hallitus voi toimia yhtiön edun mukaisesti, on tärkeä tunnistaa omistajien tahtotila, suunta ja siihen liittyvät tavoitteet. Hallituskaan ei voi ajelehtia ymmärtämättä minne yhtiönä olemme matkalla ja mitä omistajat siltä tavoittelevat. Nostan tässä omistajien roolin korkealle – pitäkää huoli, että olette varmasti kertoneet oman tahtotilan hallitukselle selkeästi ja että se on tullut ymmärretyksi. Omistajan tahtotilan julkilausunto mahdollistaa yhtiön strategian ja toimintasuunnitelmien luomisen, jota kohden hallitus, toimiva johto ja koko organisaatio voi yhdessä kääriä hihat ja ryhtyä hommiin!

Ei riitä, että yhtiöllä on hallitus. Se tulisi rakentaa, luoda ja johtaa voittavaksi hallitukseksi!