Puhun ja kirjoitan paljon hyvästä hallitustyöstä, ja sen tuottamasta lisäarvosta yhtiölle. Se on selkeä ja arvokas tavoitetila, on järkevää ja hyödyllistä kehittää hallitustyötä kohti aitoa arvoa tuottavaksi foorumiksi. Kaikkien etu.
Mutta entä huono hallitus – mitä merkitystä sillä on? Onko se vain hallitus, joka ei nyt tuota sitä puhuttua ja toivottua lisäarvoa yhtiölle eikä sen omistajille. Valitettavasti se ei ole näin yksinkertainen kaava. Huono hallitus voi pahimmillaan olla yhtiölle erittäin haitallinen ja vaarantaa merkittävästi jopa sen toimintaedellytyksiä. Tunnistan vähintäänkin nämä seitsemän huonon hallituksen yksittäistä tuntomerkkiä, kuulostaako sinulle nämä tutuilta?
Naljailukerho
Naljailukerhon merkittävin tavoite tuntuu olevan toimitusjohtajan, toimivan johdon virheiden ja epäkohtien penkominen ja sormella osoittaminen. Kun toimitusjohtaja astuu ovesta sisään, alkaa pommitus. Naljailukerhossa parhaat palkinnot saa, mitä ilkeämmin osaa asiansa esittää, mielellään vielä tarvittaessa korottaa äänensä ja käyttää epäkorrektia kieltä. Naljailukerhon tunnistaa myös siitä, että ei ole tarkoituskaan lähteä etsimään ratkaisua ”löydettyihin” ongelmakohtiin, sillä sehän on toimivan johdon tehtävä!
Yksilön jyräämisalusta
On olemassa hyvin itsekeskeisiä ihmisiä, myös hallitusjäseninä. Tälläisen tunnistaa hallitusestraadin valtaamisesta eikä hän yritä sitä edes peitellä. Hänen ajatukset, ideat, näkemykset ovat parhaita ja tyypillisesti niitä ainoita, joita kannattaaa ylipäätään edes miettiä. Koska kaikki muuhan on jo kokeiltu, tai vähintäänkin todettu tosi typeräksi ideaksi – aivan turhaa! Itsekeskeisyyteen liittyy myös vahva jääräpäisyys ja muiden kuuntelemattomuus sekä totaalinen empatian puute. Hän on erinomaisen taitava puhumaan toisten päälle, aina ja toistamiseen. Hän myös kykenee sulkemaan itsensä vaikkapa puhelimen räpläämiseen, kun joku muu saa äänensä kuuluviin, ja havahtuu vasta, kun toinen päättää puheenvuoronsa. Monesti hänellä on myös se omistajanhattu päässään, mutta se ei ole välttämättömyys.
Vapaan kasvatuksen temmellyskenttä
Tunnusmerkkinä, että tullaan ja mennään miten halutaan, ei kunnioiteta sovittuja aikatauluja tai tehtäviä. Ollaan ehkä fyysisesti läsnä, keskitytään mihin keskitytään. Ei lueta materiaaleja, ei toteuteta sovittuja tehtäviä, keskitytään vain kun oikeasti kiinnostaa, jos sittenkään. Agendat, esityslistat, pöytäkirjat ovat turhakkeita. Tässä hallituksessa olisi hyvillä hallintotapojen koulutuksella käyttöä, sillä yhteiset työskentelytavat tästä hallituksesta puuttuvat. Tässä olisi myös hyvä tarkistaa motivaatio, miksi tälläisen henkilön pitää hallituksessa olla?
Osaamispuute
Vaikka hallituksesta käsin ei voida johtaa liiketoimintoja ja itse bisnestä (tarkoitan, että ne tehdään operatiivisessa työssä), on silti erittäin vaarallista, jos hallitus on itse liiketoiminnan ytimestä kuutamolla kuin lumiukot. Tee siinä nyt sitten strategisia merkittäviä päätöksiä, toimi johdo tukena, kun et erota myytäviä lenkkareita kumisaappaista. Tämänkin osalta tilanne on kuitenkin hallussa, jos operatiivinen johto on erinomaisen terävänä ja oikeiden asioiden äärellä – hallitus ei pysty osaamattomuudellaan todennäköisesti kaatamaan laivaa, olkoonkin ettei siitä ole myöskään hyötyä yhtiölle tai omistajille.
Tiedonpuute tai -salailu
Hallituksen tiedonsaannin tärkein lenkki on toimitusjohtaja. Jos tietoa ei tule tai se on virheellistä, hallituksen hyvä työskentely on mahdotonta. Voidaan tehdä päätöksiä väärin perustein, virhellisin tiedoin, vaikka kyvykkyyttä sekä motivaatiota muuten olisikin. Tiedonpuute tai sen salailu johtaa todennäköisesti yhtiön merkittäviin ongelmiin.
Vuorovaikutus
Hallituksessakin voi räiskyä ja tunteet nousta, mutta jatkuva nuotioliekin ritinä ja räiske ei voi olla normaalitila, jonka äärellä tehdään kerta toisensa jälkeen hyviä ratkaisuja ja päätöksiä. Vuorovaikutus pitää saada tasapainoiseksi, avoimeksi ja turvalliseksi kaikille mielipiteille. Ei ole kenellekään mielekästä, kun jo etukäteen tiedetään ettei yksilökemiat toimi, keskustelu karkaa tunnepitoiseksi ja jopa henkilökohtaisuuksiin, tärkeät asiat ja oikeat argumentit tämän kaiken takana unohtuvat. Fokus ei ole silloin arvon tuottamisessa.
Päättämätön hallitus
Diskuteerataan, pohditaan yön yli – hei palataan tähän! En tiedä onko mikään vaarallisempaa kuin se, että ei kyetä tekemään minkäänlaisia päätöksiä vaan lykätään päätöksen tekoa aina mitä erilaisimmin syin. Milloin puuttuu konkreettista tietoa, milloin on epävarmuutta ilmassa, milloin mitäkin. Kaikki nämä voivat olla aivan oikeitakin syitä, mutta hallitustyössä pitää ymmärtää, että päätöksiä on pakko tehdä myös osittain epävarmuuden alla, aina varmuutta lopputuloksesta ei ole olemassa. Joka tapauksessa hallitustyölle on tyypillisesti, että päätöksiä on tehtävä epävarmuudenkin alla, ja pitää kyetä tekemään paras mahdollinen arvaus huolellisten taustaselvitysten kautta. Hallituksen puutteellinen päätöskyvyttömyys on erittäin vaarallinen ilmiö.
Onhan siinä kerrakseen huonon hallituksen tunnusmerkkejä. Onneksi nämä ovat vain kuvitteellisia – eikö niin!?