Toimitusjohtajan työn onnistumiseksi hallituksella on merkittävä rooli. Käänteisesti voi myös todeta, että hallitus tarvitsee rinnalleen hyvän, mielellään tietenkin erinomaisen toimitusjohtajan. Johtoryhmän ja henkilöstön merkitys on varmasti vieläkin isompi, mutta keskityn tässä pohtimaan toimitusjohtajan ja hallituksen välistä suhdetta.

Kuten tiedämme, toimitusjohtajan tehtävänä osakeyhtiölain mukaan on yhtiön juoksevan hallinnon hoitaminen hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Ja yksiselitteisesti toimitusjohtaja raportoi hallitukselle. Hallituksella on siis merkittävä rooli siinä mitä toimitusjohtajan tulisi ”toimittaa” ja toimitusjohtajalle näiden odotusten ja tavoitteiden tulisikin olla erittäin kirkkaana mielessään. Mikäli yhtiöllä on hallitus, mikäli yhtiöllä on toimitusjohtaja, en menestyksen kivijalaksi keksi mitään muuta lääkettä kuin kummankin tahon tarvittava ja relevantti asiantuntijuus, osaaminen ja tiivis yhteistyö. Siitä voi syntyä erinomainen strategia, jota toimitusjohtaja joukkoineen voi onnistuneesti toimittaa.

Yleensä toimitusjohtajan merkittävin aisapari löytyy hallituksen puheenjohtajasta. Sen yhteistyön tulisi toimia saumattomasti ja hyvällä luottamuksen pohjalla. Tähän auttaa tietysti pelisääntöjen sopiminen ja aktiivinen palautekeskustelu puolin ja toisin, kaiken pohjalla ”hyvä yhteys”. Puheenjohtajalta odotetaan myös hyvän vuorovaikutuksen rakentamista koko hallitustyöhön, olkoonkin, että se on myös jokaisen henkilökohtaisen panostuksen tulos.

Entä, jos toimitusjohtaja kokee ettei hallituspäivä olekkaan se minun kuukauden paras ja energisoivin hallituspäivä? Entä, jos hallitus ei olekkaan se ”ylimääräiset hartiat toimitusjohtajan avuksi”? Onko toimitusjohtaja silloin epäonnistunut tehtävässään – huono toimitusjohtaja? Näin ei suinkaan tarvitse olla. Voi olla, että hallitus on epäonnistunut omassa tehtävässään, ehkä tietämättömyyttään tai osaamattomuuttaan, tuskin kuitenkaan ilkeyttään. Voi olla, että yhteinen vuorovaikutus ei toimi, tai jokin muu seikka häiritsee hallituksen ja toimitusjohtajan välistä työtä. Ehkä kukaan ei ole epäonnistunut, ei vain ole löydetty vielä yhteistä, hyvää työskentelykulttuuria.

Viimeistään toimitusjohtajan tulisi tähän reagoida. Hänellä tulisi olla keino, rohkeus ja kanava avata tämä keskustelu ja pohtia puheenjohtajan tai koko hallituksen kanssa tilanteen korjaamista. Ehkä yhteys omistajaankin voi olla tarpeellinen, vaikkakaan en ensimmäisenä suosittele tämän asian korjaamista ”vain” omistajan kautta. Keskustelu voi olla äärimmäisen vaikea, etenkin, jos tilanne on eskaloitunut jo pidemmälle, mutta sitäkin tärkeämpi. Yksinkertainen ohje olisi tietysti sanoa toimitusjohtajalle, että ”jätä laiva”, mutta välttämättä sekään ei ole tarpeen eikä edes oikea ratkaisu.

Tärkeintä olisi ymmärtää syyt hallituksen ja toimitusjohtajan välisen työskentelyn ontumiseksi, vain sitä kautta löytyy myös ne ratkaisut tilanteen parantamiseksi. Lopultakin ne voivat olla yksinkertaisia ja ennenkaikkea korjattavissa olevia. Kyse voi olla yhteisten pelisääntöjen puuttumisesta, tavoitteiden tai strategian epäselvyyksistä, ehkä ylipäätään avoimesta keskustelusta tilanteen äärellä. Joskus voidaan myös todeta, että hallitus tarvitsee uudenlaista osaamista ja ehkä myös sitä kautta uutta intoa ja energiaa. Ratkaisuja voi olla monenlaisia, tärkeää on, että niitä yhdessä halutaan löytää ja ongelmat korjataan ennenkuin ne kriisiytyvät ja aiheuttavat pahimmillaan merkittävää haittaa koko yhtiölle.

Tätä kaikkea ei toimitusjohtajan, yhdenkään hallituksen jäsenen tarvitse ratkoa yksin. Minä autan mielelläni teitä ratkomaan haasteet, löytämään keinot rakentaa entistäkin parempi hallitustyöskentelyn toimintakulttuuri. Ulkopuolisen asiantuntijan mukaanottaminen on usein positiivinen ja ratkaisua kohden määrätietoisesti kulkeva työskentelymalli, jonka tavoitteena on löytää juuri teille sopivat toimeenpantavat muutokset, kohti lisäarvoa tuottavaa hallitustyötä. Ei yksin, yhdessä!

Tavoitat minut pia.pursiainen @ chief.fi tai 0445400654