Elämme hyvin nopeatempoista ja muutosherkkää aikaa. Tämä asettaa yritykset, erityisesti johdon tilanteeseen, jossa peräpeiliin katsominen viimeistään nyt ei enää riitä, vaan katsetta on suunnattava entistä enemmän huomiseen ja tulevaisuuteen. On kyettävä tekemään ennakoivaa työtä monella eri tasolla, arvioitava tulevaisuuden osaamisen tarpeita, muutoksia asiakaskunnassa, ympäristössä, itse asiassa koko markkinassa. On osattava vastata kysymyksiin olemmeko edelleen kilpailukykyisiä, onko strategiamme edelleen voittava? Kuten olemme nähneet, mittavia mylleryksiä voi tapahtua aivan lyhyelläkin aikajänteellä ja ennakoimattomasti. Ei ole liioiteltua todeta, että elämme vauhdikkaassa turbulenssissa, että ennen niin vakaat pitkän aikavälin suunnitelmat saattavat edellyttää hyvin nopealla temmolla tehtävää tarkastelua ja uudelleen arviointia. Tässä toimivaa johtoa kykenee pätevä ja ajanhermoilla oleva hallitus auttamaan merkittävästi.
Hallitustyön voimavarat ja kokousten ajankäyttö tulisikin suunnata ennenkaikkea tulevaisuutta kohden, ei valvovaan peräpeiliin. Hallituksessa tulisi olla henkilöitä, joiden fokus sekä kyvykkyys painottuu huomiseen ja strategiseen rooliin, tunnistamaan tulevaisuutta ja tekemään parhaita mahdollisia päätöksiä kohti huomista. Jos olisin itse omistaja, kiinnittäisin erittäin painokkaasti huomiota hallituksen kokoonpanoon, osaamiseen ja sen tuomaan lisäarvoon yhtiön erilaisissa elinkaaren vaiheissa.
Luin viime viikolla Kauppakamarin PK-hallitusbarometrin (linkki), jossa todetaan, että pk-yritysten hallituksen jäsenten keskimääräinen palvelusaika on 10,6 vuotta ja hallituksen uusimmankin jäsenen keskimääräinen palvelusaika on 5,9 vuotta. Se on pitkä aika, ja varmasti tuo vakautta ja pitkäjänteisyyttä, mutta onko samanaikaisesti varmasti peilattu hallituksen kompetenssia suhteessa yrityksen tilanteeseen, kykeneekö sama hallitus edelleen tarkastelemaan strategisesti huomista ja sen tuomia tarpeita? Markkinassa ja liiketoiminnassa todennäköisesti kymmenessä vuodessa ehtii tapahtua monenlaisia muutoksia, merkittäviäkin. Esimerkkinä vaikkapa vastuullisuus ja kestävä kehitys – kuinka moni yhtiö osasi kymmenen vuotta sitten hankkia tämän kaltaista osaamista hallitukseen? Esimerkkejä löytyy tietenkin muitakin, kyberturvallisuus, asiakaskokemus, edelleenkin digitalisaatio jne. Löytyykö hallituksestamme riittävää osaamista?
Hallituksessa seuraajasuunnittelu on hyvä ottaa agendalle. Pitää myös muistaa, että varsin usein, lähes poikkeuksetta uusi jäsen tuo energiaa, intoa ja ennenkaikkea uutta näkökulmaa hallitustyöskentelyyn. Uusi jäsen ei siis tuo mukanaan vain uudenlaista osaamista vaan voi merkittävällä tavallaa muuttaa hallituksen työskentelyä ja aikaansaannoksia. Seuraajasuunnittelu ja hallituksen kokoonpano toki voi olla puhtaasti omistajan asia, mutta ehkä hallitus itsessäänkin voi oppia tunnistamaan osaamisvajeita esimerkiksi erilaisten hallitustyön arviointien kautta, jos vain haluaa altistaa itsensä arvioinnille. Voin vain suositella panostamaan hallituksen arviointiin ja seuraajasuunnitteluun niin hallituksia kuin myös henkilöitä siellä omistajatornissakin!
Paremman hallitustyön puolesta!