Aamulehti uutisoi tällä viikolla suomalaisten pörssiyhtiöiden ja valtionyhtiöiden hallituspalkkioista. Tässä todettiin, että valtionyhtiöiden hallituspalkkiot ovat selkeästi alhaisemmat kuin pörssiyhtiöissä. Samassa tuotiin esimerkkinä, että Fortumin hallituksen puheenjohtajalle maksetaan 88 800 euroa vuodessa, rivijäsenelle 43 100 euroa vuodessa. Kun taas esimerkiksi UPM:n hallituksen puheenjohtaja saa 200 000 euroa vuodessa, rivijäsen 115 000 euroa. Onhan ne huikeita summia, joka tapauksessa.
Kun omistaja ensimmäistä kertaa pohtii riippumattoman hallitusjäsenen mukaan ottamista, on yksi usein kohdattu syy ottamatta jättämiselle se, että ”Meillä ei ole varaa siihen”, ”Ne hallitusjäsenet ovat tosi kalliita”. Ajatellaan, että palkkiot ovat valtavia, kuten nyt vaikka yllä mainitut pörssiyhtiöiden ja valtionyhtiöiden esimerkit antaisivat ymmärtää. Harva pk-yritys sitten kuitenkaan haluaisi investoida yhteen hallituksen jäseneen tuollaista summaa rahaa.
Yrittäjälle hyvä uutinen on se, että näistä summista ollaan varsin kaukana siitä, mitä hallituspalkkiot pienissä tai keskisuurissa yhtiöissä todellisuudessa ovat. Hallitusbarometri (https://kauppakamari.fi/tiedote/kauppakamarien-pk-hallitusbarometri-yrityksen-ulkopuoliset-hallituksen-jasenet-tuovat-lisaarvoa-hallitustyoskentelyyn/) vuodelta 2021 kertoo palkkioiden keskimääräisistä summista seuraavaa; ”Hallituksen jäsenen keskimääräinen vuosipalkkio 50-249 henkilön yrityksissä on 6 311-8 687 euron välillä riippuen siitä, onko hallituksessa mukana ulkopuolisia jäseniä. Vähintään 250 työntekijän yrityksissä palkkio on 3 025-10 468 euron välillä. Puheenjohtajan palkkio on noin kaksinkertainen hallituksen jäsenen palkkioon verrattuna.”
Lopultakin tietysti palkkio on aina neuvottelu osapuolten välillä, mitä yritys on valmis maksamaan ja millaisella korvauksella jäsen on valmis omaa aikaansa ja osaamistaan luovuttamaan sekä ottamaan yhtiöstä vastuun itselleen. Palkkion summaan tyypillisesti voi vaikuttaa henkilön kokemus, osaaminen, verkostot, ehkä myös ajateltu tuleva työn määrän tarve. Ehkä jäsenet pohtivat myös vastuunäkökulmasta kohtuullisen korvauksen sopivaa määrää.
Palkkioiden maksutavasta tai muodosta on myös usein HHJ-luennoilla (Hyväksytty Hallitus Jäsen) keskustelua. Rahallinen korvaus on tyypillistä maksaa kokouspalkkiona, kuukausipalkkiona tai vuosipalkkiona, tai jokin kombo näistä. Oma ajatukseni on, että vain kokouspalkkiona maksutapa on vanhanaikainen eikä palvele nykyaikaista, monimuotoista hallitustyötä, jossa työtä tehdään myös kokousten välillä. Kuukausipalkkio lienee kaikille osapuolille selkein ja se pitää sisällään ”koko paketin”.
Tarkoitukseni on rohkaista tällä kirjoituksella yrittäjiä ja omistajia pohtimaan riippumattoman hallitusjäsenen mukaan ottamista. Voisiko nähdä, että maksettava korvaus ei ole kulu, vaan siihen investoimalla lisäarvoa syntyy merkittävästi enemmän, kuin konkreettinen korvaus on.