Lause, jonka rahoitusalan suuryritys Wells Fargonin toimitusjohtajan on kerrottu sanoneen. Siinä on paljon suurta totuutta. Ei ole merkitystä kuinka hienoja suunnitelmia meillä on, jos ne eivät muutu arjessa teoiksi ja toiminnaksi. Yhtiön menestyksessä arjen teot ovat vaikuttavuudeltaan suurimmat, ei yksikään, edes hienoinkaan suunnitelma pelkällä paperilla.
Kuten niin usein, hallitustyössä päätetyn strategian ja sen toteutuksen välille muodostuu yksi suurimmista haasteista. Miten tähän tiedossa olevaan riskiin tulisi varautua?
Yksi merkittävimmistä asioista on johdon olemassa olevat resurssit. Strategiaa luodessa ja etenkin ennen hallituksen strategian ”siunaamista” on arvioitava toteutukseen käytettävissä olevat resurssit. Mikäli jo tässä vaiheessa havaitaan merkittäviä puutteita, ei ole järkevää tehdä strategiapäätöstä sellaisenaan. Ennen päätöstä tulee pohtia, miten erityisesti johdon osaamiseen ja/tai resursseihin liittyvät vajeet korjataan, jotta strategia olisi mahdollista toteuttaa. Joskus tilanne voi ajaa hallituksen vaikeaankin päätökseen vaihtaa toimitusjohtaja tai syntyy tarvetta tehdä johtoryhmään merkittäviä muutoksia. Kuitenkin ilman tätä tärkeää pohdintaa ja tarvittaessa korjausliikkeiden aloittamista, on varsin suuri todennäköisyys, että strategiasta itsestään voi tulla loistava, mutta toteutus jää puolitiehen. Toivotaan toivotaan -mentaliteetti harvoin johtaa haluttuun lopputulokseen näinkin merkittävässä asiassa kuin strategian toteutus.
Toinen toteutuksen varmistamiseen liittyvä asia on löytää ja päättää kaikista merkittävimmät projektit, jotka mahdollistavat strategian toteutuksen. Hallituksen tulee päättää nämä strategiset ”must-win-battlet”, ja varmistaa, että jokaisella näistä on selkeä ja realistinen vastuuhenkilö, resurssit, investointitarpeet sekä myös seurantaan liittyvät mittarit ja raportoinnit. Tietenkin tiiviissä yhteistyössä toimivan johdon kanssa! Ja koska nämä projektit on nostettu merkityksellisimmiksi yhtiön strategian toteutuksen kannalta, nämä tulee olla esillä myös jokaisessa hallituksen kokouksessa. Ilman sovittujen asioiden toimittamista ei strategia toteudu, seuranta ja mittarointi kertoo toteutuksen tilanteesta myös hallitukselle.
Olisiko näiden kahden keinon kautta mahdollista toteuttaa strategioita paremmin? Tunnistaa osaaminen, resurssit ja löytää mittaroidut ja seurattavat strategiset projektit. Vielä voisi loppuun todeta, että kun hallituksessa on myös henkilöitä, joilla on käsitystä korkealentoisemman strategiakeskustelun lisäksi johtamiseen liittyvistä arjen käytännöistä, voidaan olla lähellä otsikon mukaista lausetta: ”Menestyksemme ei perustu suunnitteluun, se perustuu toteuttamiseen.”.