Arjen johtamisen mittarit on tärkeä osa tavoitteellisuutta, määrätietoisen tekemisen seuraamista ja myös siinä onnistumista. Ilman mittareita on kuin kulkisi hotellin pimeällä käytävällä kokeillen jokaista ovea, olisiko se oikea. Hyvällä tuurilla se kyllä löytyy kokeilemallakin, isolla joukolla etsiessä nopeamminkin, mutta valistuksen ja kylttien opastusten avulla määränpäähän on huomattavasti nopeampi päästä.
KPI-mittarit tuovat yhdellä silmäyksellä käsityksen ”Miten meillä tänään menee”. Näiden tulee olla helposti luettavia ja ennenkaikkea ne olennaiset tunnusluvut kertomaan liiketoiminnan tavoitteiden mittaamista. Ei ole yhtä oikeaa vastausta, mitä nämä mittarit ovat, mutta tyypillisesti ne kuvaavat esimerkiksi liikevaihtoa, myynnin onnistumisia, markkinoinnin tehokkuuksia, tuotannon tunnuslukuja. Tiedon pitää olla mahdollisimman reaaliaikaista, oikeallista ja ennenkaikkea helposti luettavissa ja saatavilla – yhdellä silmäyksellä luotettavasti ”Miten meillä tänään menee”.
Ennuste antaa hyvän näkemyksen huomiseen, tuleviin viikkoihin ja kuukausiin. Kun johtoryhmä oppii ennustamaan tulevaa, se antaa kaikille tunteen, että johtoryhmä on tietoinen liiketoiminnan tilanteesta, tulevista käänteistä. Eikä vain se, että on tietoinen vaan se, että kykenee reagoimaan ja suunnittelemaan toimintaa. Ennustamisen tehtävä on varmistaa, että ”Talvi yllätti autoilijat” -yllätyksiä tulisi entistäkin vähemmän. Se on myös aktiivista, proaktiivista johtamista.
Kirjanpidon raportit on tärkeä osa hallinnollista arkea, mutta kuten tiedämme, kirjanpidon raportit tulevat aina viiveellä vaikka meillä olisi kuinka tehokas ja erinomainen talousosasto käytettävissämme. Tuloslaskelma ja tase antavat todella merkityksellistä tietoa eikä niitä pidä yhtään väheksyä – päinvastoin jokaisen johtoryhmäläisen tulee ymmärtää näiden lukujen lainalaisuudet ja vaikutteet. Erityisesti taseen lukutaidossa on paljon parennettavaa, ja yritysten talousjohtajat voivatkin tilannetta osaamistaan jakamalla parantaa. MUTTA ne eivät ole arjen johtamisen mittareita parhaasta päästä – viive toiminnan ja tuloksen syntymisen välillä on liian pitkä. Aikaa hukkuu, miten meillä tänään menee on kysymys ”Miten meillä toissa kuukautena meni?”.
Vuosisuunnitelma ja/tai budjetti on tavoiteasetannan ja suunnan antamisen vuoksi hyvä työkalu, se antaa parhaimmillaan työrauhan suunnitella investoinnit ja seurata tavoitteiden onnistumisia pidemmälläkin aikavälillä. Erityisesti kvartaaliajattelu toimii monessa yhteydessä hyvin. Joskin tämä vuosisuunnitelma, budjetointi tai kvartaaliajattelu jakaa paljon mielipiteitä, mikä on sen fokus ja merkitys arjen johtamisessa. Itse pidän hyvänä työkaluna muiden lisänä, mutta tunnistan että eri elämänvaiheessa tai liiketoimintasyklissä olevat yritykset tarvitsevat tässäkin erilaisia toimintamalleja.
Ja koska ihmiset eivät ole numeroita ja koska numeroiden takana ovat ihmiset, Fiilismittareiden luominen osaksi johtoryhmän arkea on erinomainen tapa luoda laajempaa ymmärrystä ”Miten meillä menee” kysymykseen. Fiilismittarit voivat olla muutakin kuin numeerisia, tärkeää on, että siitä syntyy johtoryhmälle lyhyellä aikajänteellä mahdollisia kehittämiskohteita ja sen tulisi auttaa myös esimiestyöskentelyn parantamisessa. Fiilismittarit puoltavat tärkeyttänsä myös siksi, koska numeroita emme voi johtaa, mutta ihmisiä voimme.
Ota tavoitteeksi, että viimeistään vuosi 2021 on sellainen, kun sinunkin johtoryhmässä nämä asiat ovat kunnossa!
Kirjoitin aiemmin myös johtoryhmän ja toimitusjohtajan toimivasta kombosta, löydät sen täältä.
Pia Pursiainen
Moment konsernin toimitusjohtaja